Avoin alku koulun aloituksen toimintatapana lapsilähtöisyyden näkökulmasta : “Työlästä, mutta hyvää kannattaa yrittää, vaikka aina ei niin mainiosti onnistuisikaan.”
Von Gizycki, Tea; Ropo, Anu (2018-05-09)
Avoin alku koulun aloituksen toimintatapana lapsilähtöisyyden näkökulmasta : “Työlästä, mutta hyvää kannattaa yrittää, vaikka aina ei niin mainiosti onnistuisikaan.”
Von Gizycki, Tea
Ropo, Anu
(09.05.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018061926131
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018061926131
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkasteltiin avoimen alun toimintamallia peruskoulun ensimmäisen
luokan alussa sekä osana esi- ja alkuopetuksen siirtymävaihetta. Lisäksi sitä
peilattiin lapsilähtöisyyden periaatteisiin sekä perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteissa ilmeneviin toimintakulttuuriin ja arvoihin.
Tutkielma kuuluu osaksi esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheen tutkimuskenttää
ja tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa avoimen alun tavasta toteuttaa koulun
aloitusta opettajien näkökulmasta.
Tutkielman aineisto perustui avointa alkua toteuttaneiden opettajien arvioihin
(n = 21) sekä asiantuntijan teemahaastatteluun. Tutkimusmenetelmissä
hyödynnettiin monistrategista tutkimusotetta eli yhdistettiin laadullisia ja
määrällisiä menetelmiä. Opettajien arviot kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä
ja analysoitiin tilastollisin ja sisällönanalyysin menetelmin. Tilastollisen analyysin
muuttujat selvittivät avoimen alun käytännön toteutusta ja mittasivat
lapsilähtöisyyden osa-alueita, joita olivat oppijoiden yhteisön rakentuminen,
sosiaaliset suhteet, yksilöllisyyden huomioiminen sekä yhteistyö työotteena.
Tutkimustulosten mukaan avoimen alun toimintamallissa korostui
lapsilähtöisyyden teemat sekä opettajien tavoite havainnoida oppilaiden sosioemotionaalisia
taitoja ja saada tukea tuleviin luokkajakoihin. Lisäksi avoimen alun
aikana opettajat pitivät tärkeänä sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden
vahvistamista sekä oppilaiden kesken että oppilaiden ja opettajan välillä.
Vastauksista korostui myös avoimen alun tuoma hyöty koulun sisäisen
opettajayhteistyön tukemisessa. Sen sijaan avoimen alun ei arvioitu tukevan esija
alkuopettajien välistä yhteistyötä. Erityislasten sopeutuminen avoimeen alkuun
koettiin haastavaksi. Toisaalta opettajat arvioivat, että avoimen alun aikana
kerättyjen yksilöllisten havaintojen ansiosta eriyttämisen mahdollisuudet avoimen
alun jälkeen olivat paremmat.
Avoin alku ilmeni tutkimustulosten perusteella tulevaisuuteen suuntautuvana
toimintana, jossa pyritään luomaan lapsilähtöisyyden mahdollistavat rakenteet
alkuopetukseen. Avoimen alun suunnittelu ja toteutus koettiin työlääksi, mutta
opettajat arvioivat toimintamallin tarpeelliseksi koulun aloituksessa. Tällainen
koulun aloitus antaa lapsille aikaa sopeutua uuteen kouluympäristöön, vahvistaa
vuorovaikutussuhteita ja antaa opettajille lisätietoja oppilaista esiopetuksesta
saatuihin tietoihin nähden.
luokan alussa sekä osana esi- ja alkuopetuksen siirtymävaihetta. Lisäksi sitä
peilattiin lapsilähtöisyyden periaatteisiin sekä perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteissa ilmeneviin toimintakulttuuriin ja arvoihin.
Tutkielma kuuluu osaksi esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheen tutkimuskenttää
ja tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa avoimen alun tavasta toteuttaa koulun
aloitusta opettajien näkökulmasta.
Tutkielman aineisto perustui avointa alkua toteuttaneiden opettajien arvioihin
(n = 21) sekä asiantuntijan teemahaastatteluun. Tutkimusmenetelmissä
hyödynnettiin monistrategista tutkimusotetta eli yhdistettiin laadullisia ja
määrällisiä menetelmiä. Opettajien arviot kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä
ja analysoitiin tilastollisin ja sisällönanalyysin menetelmin. Tilastollisen analyysin
muuttujat selvittivät avoimen alun käytännön toteutusta ja mittasivat
lapsilähtöisyyden osa-alueita, joita olivat oppijoiden yhteisön rakentuminen,
sosiaaliset suhteet, yksilöllisyyden huomioiminen sekä yhteistyö työotteena.
Tutkimustulosten mukaan avoimen alun toimintamallissa korostui
lapsilähtöisyyden teemat sekä opettajien tavoite havainnoida oppilaiden sosioemotionaalisia
taitoja ja saada tukea tuleviin luokkajakoihin. Lisäksi avoimen alun
aikana opettajat pitivät tärkeänä sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden
vahvistamista sekä oppilaiden kesken että oppilaiden ja opettajan välillä.
Vastauksista korostui myös avoimen alun tuoma hyöty koulun sisäisen
opettajayhteistyön tukemisessa. Sen sijaan avoimen alun ei arvioitu tukevan esija
alkuopettajien välistä yhteistyötä. Erityislasten sopeutuminen avoimeen alkuun
koettiin haastavaksi. Toisaalta opettajat arvioivat, että avoimen alun aikana
kerättyjen yksilöllisten havaintojen ansiosta eriyttämisen mahdollisuudet avoimen
alun jälkeen olivat paremmat.
Avoin alku ilmeni tutkimustulosten perusteella tulevaisuuteen suuntautuvana
toimintana, jossa pyritään luomaan lapsilähtöisyyden mahdollistavat rakenteet
alkuopetukseen. Avoimen alun suunnittelu ja toteutus koettiin työlääksi, mutta
opettajat arvioivat toimintamallin tarpeelliseksi koulun aloituksessa. Tällainen
koulun aloitus antaa lapsille aikaa sopeutua uuteen kouluympäristöön, vahvistaa
vuorovaikutussuhteita ja antaa opettajille lisätietoja oppilaista esiopetuksesta
saatuihin tietoihin nähden.