Suomalaiskoulujen välisten erojen ja erojen muutosten tarkastelua sosiaalisen eriarvoisuuden näkökulmasta PISA 2006 ja 2015 -aineistoilla
Virta, Iina (2018-08-20)
Suomalaiskoulujen välisten erojen ja erojen muutosten tarkastelua sosiaalisen eriarvoisuuden näkökulmasta PISA 2006 ja 2015 -aineistoilla
Virta, Iina
(20.08.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018082934244
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018082934244
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaiskoulujen välisiä eroja ja erojen välistä muutosta PISA 2006 ja PISA 2015 -aineistoilla. Aihetta lähestytään erityisesti sosiaalisen eriarvoisuuden ja koulujärjestelmän rakenteen näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys lähtee liikkeelle sosiaalisen eriarvoisuuden määritelmästä ja erilaisista tutkimusperinteistä, joilla on pyritty tarkastelemaan sosiaalista eriarvoisuutta juuri koulumaailmassa. Tutkimuksessa on erityisesti hyödynnetty Pierre Bourdieun kulttuurisen pääoman teoriaa, jota on peilattu suomalaista koulujärjestelmää vasten. Tämän jälkeen tutkimuksessa käydään läpi suomalaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia koulujen välisistä eroista. Suomessa tutkimus on painottunut koulunvalintapolitiikkaan ja koulujen oppilaspohjan eriytymiseen.
Tutkimus on toteutettu tilastollisella monimuuttujamenetelmällä, satunnaisvaikutusten mallilla (random effects model). Tutkimuksessa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: millainen yhteys oppilaan perhetaustalla on koulujen välisiin ja koulujen sisäisiin eroihin vuonna 2006 ja vuonna 2015, millainen yhteys koulujen ominaisuuksilla on koulujen välisiin ja koulujen sisäisiin eroihin vertailuvuosina, onko oppilaan perhetaustalla voimakkaampi yhteys eroihin kuin koulujen ominaisuuksilla, ja miten koulujen väliset suorituserot ovat muuttuneet vertailuvuosina? Tutkimuksen keskeisin tulos on, että oppilaiden perhetaustan vaikutus koulujen välisiin eroihin ja koulujen oppilaspohjan homogenisoitumiseen on kaksinkertaistunut vertailuvuosien välillä. Koulu- ja luokkatason muuttujilla ei havaittu olevan juurikaan merkitystä, joten saadut tulokset viittaavat siihen, että ratkaisuja koulutuksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi olisi syytä etsiä myös koulujärjestelmän ulkopuolelta, esimerkiksi perheiden eriarvoistumisesta.
Tutkimus on toteutettu tilastollisella monimuuttujamenetelmällä, satunnaisvaikutusten mallilla (random effects model). Tutkimuksessa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: millainen yhteys oppilaan perhetaustalla on koulujen välisiin ja koulujen sisäisiin eroihin vuonna 2006 ja vuonna 2015, millainen yhteys koulujen ominaisuuksilla on koulujen välisiin ja koulujen sisäisiin eroihin vertailuvuosina, onko oppilaan perhetaustalla voimakkaampi yhteys eroihin kuin koulujen ominaisuuksilla, ja miten koulujen väliset suorituserot ovat muuttuneet vertailuvuosina? Tutkimuksen keskeisin tulos on, että oppilaiden perhetaustan vaikutus koulujen välisiin eroihin ja koulujen oppilaspohjan homogenisoitumiseen on kaksinkertaistunut vertailuvuosien välillä. Koulu- ja luokkatason muuttujilla ei havaittu olevan juurikaan merkitystä, joten saadut tulokset viittaavat siihen, että ratkaisuja koulutuksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi olisi syytä etsiä myös koulujärjestelmän ulkopuolelta, esimerkiksi perheiden eriarvoistumisesta.