Geronteknologian käyttöön liittyvät eettiset kysymykset ikääntyneiden kotihoidossa
Sundgren, Suvi (2018-09-06)
Geronteknologian käyttöön liittyvät eettiset kysymykset ikääntyneiden kotihoidossa
(06.09.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018090634743
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018090634743
Tiivistelmä
Geronteknologialla tarkoitetaan ikääntyneille suunnattuja teknologisia tuotteita ja palveluita, joiden avulla voidaan tukea hyvää ikääntymistä. Väestön ikääntyessä geronteknologia on yksi keino tukea ikääntyneiden kotona asumista ja se voi olla monella tapaa parantamassa ikääntyneiden elämänlaatua sekä mahdollisuuksia itsenäiseen ja terveeseen elämään. Geronteknologian käyttöön liittyy kuitenkin myös eettisiä kysymyksiä. Näitä ovat esimerkiksi teknologian aiheuttamat pelot sekä vaikutukset ikääntyneen yksityisyyteen, turvallisuuteen tai autonomiaan.
Tutkimusasetelmana oli laadullinen tutkimusmenetelmä mukaellen hermeneuttis-fenomenologista menetelmää. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ikääntyneet (yli 65-vuotiaat) etähoitoteknologiaa käyttävät kotihoidon asiakkaat. Otos (n=17) valittiin etelä-suomalaisen kunnan kotihoidon etähoito-asiakkaista tarkoituksenmukaisella otantamenetelmällä. Otoskoko määritettiin aineiston kyllääntymisen perusteella. Aineistonkeruumenetelmänä olivat yksilöhaastattelut, jotka toteutettiin etähoitoteknologiaa käyttäen kuva-äänivälitteisesti. Haastattelumenetelmänä oli teemahaastattelu, jonka kirjallisuuteen pohjautuvat teemat olivat yksityisyys, turvallisuus, autonomia, ihmiskontakti ja pelko. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti Giorgin analyysimenetelmällä.
Ikääntyneet suhtautuivat geronteknologiaan enimmäkseen positiivisesti. Etähoitoteknologian lisäksi ikääntyneillä oli käytössään turvarannekkeita. Ikääntyneiden teknologialle antamien merkitysten kautta löydettiin neljä teemaa: 1) Geronteknologia mielekkäänä osana hoidon kokonaisuutta, 2) Geronteknologia turvallisuuden, integriteetin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollistajana, 3) Geronteknologian ja ikääntyneiden tarpeiden kohtaamattomuus sekä 4) Geronteknologia riskinä ikääntyneen turvallisuudentunteelle ja integriteetille. Lisäksi aineistosta löydettiin teema 5) Geronteknologian käyttöön liittyvä eriarvoisuus. Eettiset kysymykset näiden teemojen välillä olivat kysymyksiä hyvän tekemisen (teemat 1 ja 2) sekä pahan välttämisen ja ikääntyneen oikeuksien (teemat 3 ja 4) välillä. Lisäksi eriarvoisuuteen liittyi laajempi kysymys oikeudenmukaisuudesta (teema 5). Eettisiä kysymyksiä oli erityisesti niiden ikääntyneiden kohdalla, joilla oli merkittävästi alentunut toimintakyky ja vähäiset sosiaaliset verkostot.
Tutkimustulosten mukaan ikääntyneet suhtautuvat geronteknologiaan positiivisesti, mutta käyttöön voi liittyä myös eettisiä kysymyksiä. Näihin on kiinnitettävä erityistä huomiota implementoitaessa geronteknologiaa kotihoidossa niille ikääntyneille, joilla ei ole lähiomaisia päivittäisessä arjessa tai joiden toimintakyky on merkittävästi alentunut.
Tutkimusasetelmana oli laadullinen tutkimusmenetelmä mukaellen hermeneuttis-fenomenologista menetelmää. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ikääntyneet (yli 65-vuotiaat) etähoitoteknologiaa käyttävät kotihoidon asiakkaat. Otos (n=17) valittiin etelä-suomalaisen kunnan kotihoidon etähoito-asiakkaista tarkoituksenmukaisella otantamenetelmällä. Otoskoko määritettiin aineiston kyllääntymisen perusteella. Aineistonkeruumenetelmänä olivat yksilöhaastattelut, jotka toteutettiin etähoitoteknologiaa käyttäen kuva-äänivälitteisesti. Haastattelumenetelmänä oli teemahaastattelu, jonka kirjallisuuteen pohjautuvat teemat olivat yksityisyys, turvallisuus, autonomia, ihmiskontakti ja pelko. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti Giorgin analyysimenetelmällä.
Ikääntyneet suhtautuivat geronteknologiaan enimmäkseen positiivisesti. Etähoitoteknologian lisäksi ikääntyneillä oli käytössään turvarannekkeita. Ikääntyneiden teknologialle antamien merkitysten kautta löydettiin neljä teemaa: 1) Geronteknologia mielekkäänä osana hoidon kokonaisuutta, 2) Geronteknologia turvallisuuden, integriteetin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollistajana, 3) Geronteknologian ja ikääntyneiden tarpeiden kohtaamattomuus sekä 4) Geronteknologia riskinä ikääntyneen turvallisuudentunteelle ja integriteetille. Lisäksi aineistosta löydettiin teema 5) Geronteknologian käyttöön liittyvä eriarvoisuus. Eettiset kysymykset näiden teemojen välillä olivat kysymyksiä hyvän tekemisen (teemat 1 ja 2) sekä pahan välttämisen ja ikääntyneen oikeuksien (teemat 3 ja 4) välillä. Lisäksi eriarvoisuuteen liittyi laajempi kysymys oikeudenmukaisuudesta (teema 5). Eettisiä kysymyksiä oli erityisesti niiden ikääntyneiden kohdalla, joilla oli merkittävästi alentunut toimintakyky ja vähäiset sosiaaliset verkostot.
Tutkimustulosten mukaan ikääntyneet suhtautuvat geronteknologiaan positiivisesti, mutta käyttöön voi liittyä myös eettisiä kysymyksiä. Näihin on kiinnitettävä erityistä huomiota implementoitaessa geronteknologiaa kotihoidossa niille ikääntyneille, joilla ei ole lähiomaisia päivittäisessä arjessa tai joiden toimintakyky on merkittävästi alentunut.