Whistleblowing : Pilliinpuhaltajien suojelu Suomessa
Luukkonen, Heli (2018-11-11)
Whistleblowing : Pilliinpuhaltajien suojelu Suomessa
(11.11.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112048623
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112048623
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on pilliinpuhaltajien suojelu. Tavoitteena on muodostaa koko-naiskuva pilliinpuhaltajien asemasta ja suojelusta Suomessa. Tätä selvitetään avaamalla pilliinpuhaltajiin liittyviä käsitteitä, koko ilmiötä ja toiminnan tarkoitusta. Suojelun nykytila selviää käsittelemällä pilliinpuhaltajien suojelua koskevaa kansallista lainsäädäntöä ja esitöitä, sekä suojeluun liittyviä käytäntöjä. Tutkielmassa käydään läpi myös aiheeseen liittyvää oikeuskäytäntöä ja tehdään kansainvälistä vertailua. Aiheettomia ilmiantoja arvioidaan tutkielmassa työsuhteen päättämiskynnyksen, rikosoikeuden ja vahingonkorvausoikeuden näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä on siis oikeusdogmaattinen eli lain-opillinen menetelmä.
Pilliinpuhaltajia tulee suojella työnantajan vastatoimilta, muuten pilli ei soi. Vastatoimia voivat olla mm. työsuhteen irtisanominen tai purku, etenemismahdollisuuksien menetys, työtehtävien tai työntekopaikan siirto, palkan alentaminen, häirintä tai muunlainen työntekijän syrjintä tai rankaiseminen. Suomi on tutkimusten mukaan vähäisen korruption maa, mutta myös meillä on esiintynyt vakavaakin vaikutusvallan väärinkäyttöä. Yritysten liiketoimintaa saattavat värittää laittomuudet, jotka eivät koskaan tule ilmi. Pilliinpuhaltajat ovatkin tärkeässä asemassa, kun puhutaan korruption ja harmaan talouden vastaisesta taistelusta.
Työoikeudellinen normisto nojaa vahvasti työntekijän suojelun periaatteeseen. Pilliinpuhaltajia suojelee tällä hetkellä mm. työntekijän tasapuolisen kohtelun vaatimus, vahva irtisanomissuoja sekä eri laeissa säädetty vastatoimien kielto työntekijän turvautuessa oikeussuojakeinoihin. Kansainvälinen vertailu kuitenkin osoittaa, että Suomessa pilliinpuhaltajien suojelu on heikkoa, koska meiltä puuttuu erillinen, nimenomaan pillinpuhaltajia koskeva lainsäädäntö. Lisäksi vain finanssialalla on säädetty ns. ilmiantokanavat pa-kollisiksi. Euroopan komissio on antanut 23.4.2018 ehdotuksen direktiiviksi koskien unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua. Kansalliseen lainsäädäntöömme voi siis tulevaisuudessa tulla direktiivin myötä muutoksia.
Pilliinpuhaltajien suojelulla on myös kääntöpuolensa: työnantajan nykyiset ja entiset työntekijät voivat tehdä aiheettomia ilmiantoja työnantajan toiminnasta. Työsuhteessa olevan työntekijän tekemiin aiheettomiin ilmiantoihin työnantaja voi, ja tämän pitääkin, reagoida. Työsuhde voidaan jopa päättää, mikäli työntekijän katsotaan laiminlyöneen työsuhteesta johtuvia velvoitteita, mutta puuttuessaan tällaiseen toimintaan työnantajan tulee toimia johdonmukaisesti. Aiheettomien ilmiantojen rikosoikeudellinen ja vahingonkorvausoikeudellinen arviointi osoittautui kuitenkin haasteelliseksi. Tämä johtunee työsopimussuhteen luonteesta, sekä sopimuskumppaneiden keskenään erilaisesta asemasta.
Pilliinpuhaltajia tulee suojella työnantajan vastatoimilta, muuten pilli ei soi. Vastatoimia voivat olla mm. työsuhteen irtisanominen tai purku, etenemismahdollisuuksien menetys, työtehtävien tai työntekopaikan siirto, palkan alentaminen, häirintä tai muunlainen työntekijän syrjintä tai rankaiseminen. Suomi on tutkimusten mukaan vähäisen korruption maa, mutta myös meillä on esiintynyt vakavaakin vaikutusvallan väärinkäyttöä. Yritysten liiketoimintaa saattavat värittää laittomuudet, jotka eivät koskaan tule ilmi. Pilliinpuhaltajat ovatkin tärkeässä asemassa, kun puhutaan korruption ja harmaan talouden vastaisesta taistelusta.
Työoikeudellinen normisto nojaa vahvasti työntekijän suojelun periaatteeseen. Pilliinpuhaltajia suojelee tällä hetkellä mm. työntekijän tasapuolisen kohtelun vaatimus, vahva irtisanomissuoja sekä eri laeissa säädetty vastatoimien kielto työntekijän turvautuessa oikeussuojakeinoihin. Kansainvälinen vertailu kuitenkin osoittaa, että Suomessa pilliinpuhaltajien suojelu on heikkoa, koska meiltä puuttuu erillinen, nimenomaan pillinpuhaltajia koskeva lainsäädäntö. Lisäksi vain finanssialalla on säädetty ns. ilmiantokanavat pa-kollisiksi. Euroopan komissio on antanut 23.4.2018 ehdotuksen direktiiviksi koskien unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua. Kansalliseen lainsäädäntöömme voi siis tulevaisuudessa tulla direktiivin myötä muutoksia.
Pilliinpuhaltajien suojelulla on myös kääntöpuolensa: työnantajan nykyiset ja entiset työntekijät voivat tehdä aiheettomia ilmiantoja työnantajan toiminnasta. Työsuhteessa olevan työntekijän tekemiin aiheettomiin ilmiantoihin työnantaja voi, ja tämän pitääkin, reagoida. Työsuhde voidaan jopa päättää, mikäli työntekijän katsotaan laiminlyöneen työsuhteesta johtuvia velvoitteita, mutta puuttuessaan tällaiseen toimintaan työnantajan tulee toimia johdonmukaisesti. Aiheettomien ilmiantojen rikosoikeudellinen ja vahingonkorvausoikeudellinen arviointi osoittautui kuitenkin haasteelliseksi. Tämä johtunee työsopimussuhteen luonteesta, sekä sopimuskumppaneiden keskenään erilaisesta asemasta.