"Opinnot aukeaa ja asiat hoituu" - vuoden 1964 ylioppilaiden kokemuksia opiskelusta maaseutulukiossa
Vitie, Paula (2018-09-10)
"Opinnot aukeaa ja asiat hoituu" - vuoden 1964 ylioppilaiden kokemuksia opiskelusta maaseutulukiossa
(10.09.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112148762
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112148762
Tiivistelmä
Toisen maailmansodan jälkeen alkaneella jälleenrakennuksen kaudella Suomessa alettiin kiinnittää huomiota myös maaseutuväestön kouluttamiseen, ja koulutustason nostamiseksi oppikouluja perustettiin sellaisille paikkakunnille, joilla niitä ei ennen ollut ollut. Tutkimuksessa selvitetään, miten lukio-opiskeluun suhtauduttiin pienellä maatalousvaltaisella paikkakunnalla ja mitä lukionkäynti opiskelijoille merkitsi. Tutkimuksen keskiössä ovat vuonna 1961 perustetun Lammin lukion (tuolloin Lammin yhteiskoulu) ensimmäiset ylioppilaat, jotka suorittivat ylioppilastutkintonsa keväällä 1964.
Keskeisin tutkimusaineisto koostuu kuudesta puolistrukturoidusta haastattelusta ja kahdesta kirjoitelmasta. Lähteenä on käytetty lisäksi Lammin lukion ja paikallislehti Keski-Hämeen arkistoja. Haastatteluja ja kirjoitelmia analysoitiin muistitietohistorian keinoin ja pyrittiin luomaan kuva siitä, millaista lukio-opiskelu ylioppilaiden näkökulmasta oli.
Lukion arkea koskevissa muistoissa korostuivat oppilaiden ja opettajien etäinen ja autoritäärinen suhde, opiskelun itsenäisyys ja vastuu lukion traditioiden kuten penkkareiden käynnistämisestä. Ylioppilaskirjoitusten merkitystä painotettiin jo ensimmäisestä lukiovuodesta alkaen, ja kirjoittamaan päästettiin oppilaiden tulkinnan mukaan vain ne oppilaat, joiden luotettiin pääsevän läpi. Ylioppilaiden vanhemmat ja lähipiiri suhtautuivat opintoihin positiivisesti mutta heillä ei ollut resursseja tukea opiskelijoita opintojen arjessa.
Suurin osa ylioppilaista jatkoi lukion jälkeen yliopistoon. Koulutusvalintoja ei kuitenkaan leimaa suurille ikäluokille tyypillinen päämäärätietoinen hakeutuminen kohti sosiaalista nousua ja ammattiuraa vaan valinnat perustuivat kaveripiiristä tai kirjallisuudesta saatuihin esikuviin. Yliopisto-opinnoissa ei-akateeminen tausta tuli selvästi esille vierauden ja ulkopuolisuuden tunteena.
Keskeisin tutkimusaineisto koostuu kuudesta puolistrukturoidusta haastattelusta ja kahdesta kirjoitelmasta. Lähteenä on käytetty lisäksi Lammin lukion ja paikallislehti Keski-Hämeen arkistoja. Haastatteluja ja kirjoitelmia analysoitiin muistitietohistorian keinoin ja pyrittiin luomaan kuva siitä, millaista lukio-opiskelu ylioppilaiden näkökulmasta oli.
Lukion arkea koskevissa muistoissa korostuivat oppilaiden ja opettajien etäinen ja autoritäärinen suhde, opiskelun itsenäisyys ja vastuu lukion traditioiden kuten penkkareiden käynnistämisestä. Ylioppilaskirjoitusten merkitystä painotettiin jo ensimmäisestä lukiovuodesta alkaen, ja kirjoittamaan päästettiin oppilaiden tulkinnan mukaan vain ne oppilaat, joiden luotettiin pääsevän läpi. Ylioppilaiden vanhemmat ja lähipiiri suhtautuivat opintoihin positiivisesti mutta heillä ei ollut resursseja tukea opiskelijoita opintojen arjessa.
Suurin osa ylioppilaista jatkoi lukion jälkeen yliopistoon. Koulutusvalintoja ei kuitenkaan leimaa suurille ikäluokille tyypillinen päämäärätietoinen hakeutuminen kohti sosiaalista nousua ja ammattiuraa vaan valinnat perustuivat kaveripiiristä tai kirjallisuudesta saatuihin esikuviin. Yliopisto-opinnoissa ei-akateeminen tausta tuli selvästi esille vierauden ja ulkopuolisuuden tunteena.