”Mikään ei ole ulkopuolella kaiken” : tieto, tila ja laulu Johannes Setälän elämässä ja taiteessa
Aarnio, Susanna (2018-11-07)
”Mikään ei ole ulkopuolella kaiken” : tieto, tila ja laulu Johannes Setälän elämässä ja taiteessa
Aarnio, Susanna
(07.11.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121050251
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121050251
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkin tilan, tiedon ja laulun ilmenemismuotoja sellaisina, kuin ne näyttäytyvät taiteilija ja samaani Johannes Setälän kautta ja kanssa tulkittuna. Keskeisenä lähtökohtana tutkimuksessani on ekomusikologi Juha Torvisen tutkimustyön pohjalta muodostamani oletus, että Setälän tuottamaa taidetta ja äänimaisemia voidaan tarkastella kanavina ylisukupolviseen ekologiseen tietoon sekä luontoyhteyteen. Tutkimukseni on autoetnografinen eli tarkastelen tarvittaessa myös omaa, henkilökohtaista kokemustani. Tutkimukseni ei kuitenkaan ole omaelämänkerrallinen, sillä en tutki omaa elämääni, vaan tilan, tiedon ja laulun ilmenemismuotoja tietyssä rajallisessa tutkimusympäristössä. Tutkimuksessani autoetnografia on keino ymmärtää tutkimuskohdettani käymällä sen kanssa syvällistä vuoropuhelua.
Tutkimuksessani tarkastelen sitä, mitä Johannes Setälän taide ja äänimaisemat kertovat hänen luontoyhteydestään sekä miten näissä näkyy suomalais-karjalainen syntytieto. Voidakseni ymmärtää Setälän äänimaisemia ja luontoa tarkastelen myös Setälän elämää, etenkin sen varhaisia vaiheita. Miten Johannes Setälän elämän varhaiset vaiheet ovat vaikuttaneet hänen työhönsä ja sen kaiuttamaan tietoon ja luontoyhteyteen? Kuinka tiedon ja tilan erilaiset muodot limittyvät Setälän kotipiiriin ja elettyyn elämään Lohjansaaressa? Entä kuinka Johannes Setälän luomat äänimaisemat välittävät ylisukupolvista ekologista tietoa? Torvisen tavoin oletan, että äänimaisema voi toimia samanaikaisesti sekä itsenäisenä soivana ympäristönä että mahdollisena kanavana todellisiin, tai myyttisiin (ääni)maisemiin. Tarkastelen sitä, kuinka samanistiseksi lauluksi kutsuttu äänimaisema voi kaiuttaa syntytietoa ja luontoyhteyttä tapausesimerkin kautta. Tutkimukseni autoetnografisen luonteen vuoksi tarkastelen edellä mainitsemiani teemoja myös oman kokemukseni kautta. Tarkastelen siis myös jossain määrin omaa kokemustani ja omaa luontoyhteyttäni suhteessa varsinaiseen tutkimuskohteeseeni.
Tutkimuksessani tarkastelen sitä, mitä Johannes Setälän taide ja äänimaisemat kertovat hänen luontoyhteydestään sekä miten näissä näkyy suomalais-karjalainen syntytieto. Voidakseni ymmärtää Setälän äänimaisemia ja luontoa tarkastelen myös Setälän elämää, etenkin sen varhaisia vaiheita. Miten Johannes Setälän elämän varhaiset vaiheet ovat vaikuttaneet hänen työhönsä ja sen kaiuttamaan tietoon ja luontoyhteyteen? Kuinka tiedon ja tilan erilaiset muodot limittyvät Setälän kotipiiriin ja elettyyn elämään Lohjansaaressa? Entä kuinka Johannes Setälän luomat äänimaisemat välittävät ylisukupolvista ekologista tietoa? Torvisen tavoin oletan, että äänimaisema voi toimia samanaikaisesti sekä itsenäisenä soivana ympäristönä että mahdollisena kanavana todellisiin, tai myyttisiin (ääni)maisemiin. Tarkastelen sitä, kuinka samanistiseksi lauluksi kutsuttu äänimaisema voi kaiuttaa syntytietoa ja luontoyhteyttä tapausesimerkin kautta. Tutkimukseni autoetnografisen luonteen vuoksi tarkastelen edellä mainitsemiani teemoja myös oman kokemukseni kautta. Tarkastelen siis myös jossain määrin omaa kokemustani ja omaa luontoyhteyttäni suhteessa varsinaiseen tutkimuskohteeseeni.