Opettajat ja työhyvinvointi : Sukupuolen ja työsuhteen keston yhteys opettajien koettuun terveyteen sekä sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia opetusalalla työskentelevien henkilöiden koettua terveyttä, työpaikan sisäisiä sosiaalisia suhteita sekä näiden välisiä yhteyksiä. Erityisen tärkeää opettajien työhyvinvoinnin tutkimisesta tekee se, että se vaikuttaa opettajan oman jaksamisen lisäksi myös opetukseen ja oppilaisiin. Opetushallituksen teettämän selvityksen (2010) mukaan yli 80% opettajista on innostunut työstään. Kuitenkin mediassa raportoidaan jatkuvasti opettajien heikentyneestä työhyvinvoinnista ja lisääntyneestä stressistä. Tämän takia onkin tarpeellista selvittää, mistä ristiriitaiset tulokset johtuvat, ja onko opettajien työhyvinvointi todella laskussa.

Aineistona tässä tutkimuksessa käytettiin Anne Konun Koulun hyvinvointiprofiili -tutkimusta, jonka aineisto on kerätty vuosina 2014 — 2015. Tutkimus on toteutettu strukturoidulla sähköisellä lomakkeella, ja siihen on osallistunut yhteensä 1181 opettajaa ala- ja yläkouluista sekä toisen asteen oppilaitoksista.

Eroja koetussa terveydessä ja työpaikan sisäisissä sosiaalisissa suhteissa tutkittiin naisten ja miesten sekä yli ja alle 5 vuotta samassa työpaikassa työskennelleiden välillä. Sekä terveys että sosiaaliset suhteet koettiin keskimäärin hyviksi. Vastausten perusteella miehet kuitenkin kokivat fyysisen ja psyykkisen terveytensä naisia paremmaksi. Muita tilastollisesti merkitseviä eroja eri ryhmien väliltä ei löydetty. Koetun terveyden ja työpaikan sisäisten henkilökohtaisten sosiaalisten suhteiden väliltä löytyi myös merkitsevä yhteys.

Jatkossa olisi tärkeää tutkia, miksi näin naisvaltaisella alalla naiset kokevat terveytensä miehiä heikommaksi. Olisi myös mielenkiintoista selvittää, onko osallistujien väliltä löydettävissä muita yhdistäviä tekijöitä, jotka vaikuttavat vastauksiin pelkän biologisen sukupuolen lisäksi. Tutkimus antaakin pohjan lukuisille jatkotutkimuksille, joihin voitaisiin lisätä niin monipuolisempia taustakysymyksiä kuin laadullisiakin menetelmiä.