Vastuuvelvollisuuden jäsenille ja edunsaajille vaikutus kansalaisjärjestöjen johdon ohjausjärjestelmiin

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on tutkia kansalaisjärjestöjen johdon ohjausjärjestelmiä. Tutkielmassa tarkastellaan, miten kansalaisjärjestöjen vastuuvelvollisuus jäseniä ja edunsaajia kohtaan vaikuttaa johdon ohjausjärjestelmiin ja miten ohjausjärjestelmien avulla voidaan hallita arvojen ja taloudellisen tehokkuuden välistä mahdollista jännitettä kansalaisjärjestöissä. Kansalaisjärjestöjen johdon ohjausjärjestelmiä on tutkittu melko vähän aiemmin ja tutkimuksissa on keskitytty siihen, miten vastuuvelvollisuus rahoittajille vaikuttaa johdon ohjausjärjestelmiin.

Tutkielma on laadullinen, teoriaa havainnollistava case-tutkimus, jossa case-organisaationa on suomalainen edunvalvontaan ja palveluihin keskittynyt kansalaisjärjestö. Tutkielman tutkimusote on toiminta-analyyttinen, sillä sen tarkoituksena on tarkastella tutkimuksen kohdetta mahdollisimman syvällisesti. Tutkielman empiirisenä aineistona toimivat kohdeorganisaatiossa tehdyt haastattelut. Tutkielman viitekehyksenä toimii Malmin ja Brownin luoma ohjausjärjestelmäpaketti-malli, jonka avulla tarkastellaan case-organisaation johdon ohjausjärjestelmiä. Vastuuvelvollisuuden osalta viitekehyksenä on Ebrahimin luoma vastuuvelvollisuuden päämies-agenttisuhteet -malli.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että kansalaisjärjestöjen tavoitteet ovat usein epäselviä ja niiden toteutumista on vaikea mitata. Tutkielma vahvisti tätä käsitystä. Kohdeorganisaatiolla on tavoitteita, mutta monet niistä liittyvät jäsenien ja edunsaajien aseman parantamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen voi myös kestää kauan ja tavoitteiden toteutumisen mittaaminen voi olla vaikeaa. Tutkielman perusteella vastuuvelvollisuus edunsaajia ja jäseniä kohtaan vaikuttaa kohdeorganisaation johdon ohjausjärjestelmiin. Esimerkiksi jäsenien hyväksi saatuja rahoja ei voi käyttää henkilöstön palkitsemiseen. Kohdeorganisaatiossa ei kuitenkaan esiinny erityisen suurta jännitettä arvojen ja taloudellisen tehokkuuden välillä, vaikka aiempien tutkimusten perusteella tällainen jännite on yleinen kansalaisjärjestöissä.

Tutkielman perusteella vastuuvelvollisuus edunsaajille ja jäsenille vaikuttaa palveluihin ja edunvalvontaan keskittyneiden kansalaisjärjestöjen johdon ohjausjärjestelmiin. Vastuuvelvollisuus edunsaajille ja jäsenille voi kuitenkin vaikuttaa syvemmin toimintaan kuin vastuuvelvollisuus rahoittajille, minkä vuoksi vastuuvelvollisuuden edunsaajille ja jäsenille vaikutuksia ei ole välttämättä yhtä helppoa tunnistaa. Mielenkiintoista jatkossa olisi vertailla vastuuvelvollisuuden jäsenille ja edunsaajille vaikutuksia erityylisten kansalaisjärjestöjen johdon ohjausjärjestelmiin, jotta tulokset olisivat paremmin yleistettävissä koskemaan kaikkia kansalaisjärjestöjä.