“Nimi kuulostaa kommunikointitaidoilta puheen välityksellä” : Lukiolaiset puheviestintätaitoja määrittelemässä
Kuja-Lipasti, Janne (2019-02-18)
“Nimi kuulostaa kommunikointitaidoilta puheen välityksellä” : Lukiolaiset puheviestintätaitoja määrittelemässä
Kuja-Lipasti, Janne
(18.02.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903077627
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903077627
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkittiin, miten lukiolaiset määrittelevät puheviestintätaitoja, miten he perustelevat puheviestintätaitojen tarpeellisuutta sekä miten he suhtautuvat erilaisiin puheviestintäharjoituksiin. Aineisto kerättiin lukiolaisilta avokyselynä, ja kyselyyn vastasi 33 opiskelijaa, joista suurin osa oli ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. Kyselyn tuloksia käsiteltiin laadullisen sisällönanalyysin periaattein. Tutkielman teoriaosiossa esitettiin puheviestinnän ja puheviestintätaitojen määritelmiä sekä tutustuttiin lukion opetussuunnitelman perusteisiin, puheviestinnän opetustapoihin sekä puheviestinnän päättökokeeseen.
Tulokset osoittivat, että lukiolaiset nimeävät runsaasti erilaisia puheviestintätaitoja. Merkittävää on, että taitoja usein määritellään puheviestintätaitojen lähikäsitteillä, kuten kommunikaatiolla, vuorovaikutuksella ja viestinnällä. Kun taitoja tarkasteltiin osa-alueittain, havaittiin, että kuuntelemisen ja ryhmäviestinnän taitoja nimettiin vähäisesti ja kulttuurin taitoja ei lainkaan. Puheviestintätaitojen tarpeellisuutta perusteltiin sosiaalisten tilanteiden, arkielämän ja vaikuttamisen näkökulmista. Ryhmän jäsenten tuttuus on yksi monista tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen, miten lukiolaiset yleisesti suhtautuvat erilaisiin puheviestintäharjoituksiin.
Tulokset osoittivat, että lukiolaiset nimeävät runsaasti erilaisia puheviestintätaitoja. Merkittävää on, että taitoja usein määritellään puheviestintätaitojen lähikäsitteillä, kuten kommunikaatiolla, vuorovaikutuksella ja viestinnällä. Kun taitoja tarkasteltiin osa-alueittain, havaittiin, että kuuntelemisen ja ryhmäviestinnän taitoja nimettiin vähäisesti ja kulttuurin taitoja ei lainkaan. Puheviestintätaitojen tarpeellisuutta perusteltiin sosiaalisten tilanteiden, arkielämän ja vaikuttamisen näkökulmista. Ryhmän jäsenten tuttuus on yksi monista tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen, miten lukiolaiset yleisesti suhtautuvat erilaisiin puheviestintäharjoituksiin.