KiddyCAT-arviointimenetelmä kommunikointiasenteiden arvioinnissa alle kouluikäisillä lapsilla, jotka änkyttävät: Suomennoksen alustavat viitearvot ja koekäyttö

Abstract

Tämän pro-gradu tutkielman tavoitteena oli osana Behavior Assessment Battery -kokoelman standardointiprojektia koekäyttää KiddyCAT (Communication Attitude Test for Preschool and Kindergarten Children Who Stutter) -arviointimenetelmän suomennos, luoda suomennokselle alustavat viitearvot sekä arvioida sen reliabiliteettia ja validiteettia. Lisäksi kliinisen päätöksenteon tueksi luotiin alustava katkaisupistemäärä, joka viittaa keskimäärin kielteisempään kommunikointiasenteeseen kuin saman ikäisillä sujuvasti puhuvilla lapsilla tyypillisesti on. KiddyCAT on ensimmäinen arviointimenetelmä, joka arvioi alle kouluikäisten änkyttävien lasten kommunikointiasenteita. Änkyttävien ja sujuvasti puhuvien alle kouluikäisten lasten kommunikointiasenteissa on useissa tutkimuksissa havaittu tilastollisesti merkitsevä ero. On osoitettu, että jo 3-vuotias lapsi voi olla tietoinen änkytyksestään ja hänellä voi olla kielteisempi kommunikointiasenne kuin sujuvasti puhuvilla ikätovereillaan.

KiddyCATin suomennos koekäytettiin 44 sujuvasti puhuvalla ja 23 änkyttävällä päiväkoti- ja esikouluikäisellä äidinkieleltään suomenkielisellä lapsella. Änkyttäviä lapsia saatiin mukaan tutkimukseen ECSF-erikoistumiskoulutuksessa ja BAB:n käännösprojektissa mukana olevien puheterapeuttien asiakkailta vuoden 2017 aikana, sekä yksi logopedian opiskelijan tuttavapiiristä. Tutkielman tekijä tutki sujuvasti puhuvat lapset kolmessa Turun päiväkodissa. Lisäksi puheterapeutit tutkivat asiakkaidensa joukosta kolme sujuvasti puhuvaa lasta. Lapsista 54 tutkittiin toistomittausreliabiliteetin arvioimiseksi uudelleen. Suomennoksen reliabiliteettia tutkittiin sisäisen konsistenssin ja toistomittausreliabiliteetin avulla. Validiteettia tutkittiin kriteeri- ja käsitevaliditeetin näkökulmasta tutkimalla arviointimenetelmän erottelukykyä ryhmien välillä ja vertaamalla suomennoksen viitearvoja alkuperäisiin normeihin. Katkaisupistemäärä luotiin samoin kuin alkuperäisversiossa. Tutkimushypoteesiksi asetettiin, että KiddyCATin suomennos erottelee änkyttävien ja sujuvasti puhuvien lasten kommunikointiasenteet niin, että änkyttävien lasten kommunikointiasenteet ovat tilastollisesti merkitsevästi kielteisempiä.

Tulokset osoittautuivat hypoteesin mukaisiksi. Toistomittausreliabiliteetin avulla arvioitu lineaarinen yhteys vastausten välillä osoittautui hyväksi, melko voimakkaaksi sujuvasti puhuvien ja voimakkaaksi änkyttävien lasten kohdalla. Sisäinen konsistenssi oli kohtalainen sujuvasti puhuvien lasten ja melko korkea änkyttävien lasten kohdalla. Suomennoksen todettiin erottelevan änkyttävien ja sujuvasti puhuvien lasten kommunikointiasenteet tilastollisesti merkitsevästi, mikä kertoo hyvästä validiteetista. Suomennoksen viitearvot eivät eronneet alkuperäisistä normeista tilastollisesti merkitsevästi änkyttävillä lapsilla, mutta sujuvasti puhuvilla suomenkielisillä lapsilla oli myönteisemmät kommunikointiasenteet kuin englanninkielisillä. Katkaisupistemääräksi valikoitui alkuperäisversiota pisteen matalampi neljä pistettä.

Tutkittujen lasten taustamuuttujista iän ja äidin koulutuksen jakaumat osoittautuivat ryhmien välillä tilastollisesti merkitsevästi erilaisiksi. Taustamuuttujien ei kuitenkaan todettu korreloivan KiddyCATin tulosten kanssa, minkä vuoksi tutkimuksen tuloksia voidaan pitää luotettavina. Kuitenkin se, että aineiston sujuvasti puhuvat lapset ovat merkittävästi nuorempia kuin änkyttävät lapset, on tutkimuksen suurin haaste ja asettaa haasteita varsinaisen normittamisen loppuun saattamiselle. Katkaisupistemäärän ja sujuvasti puhuvien lasten viitearvojen mataluudelle perustelu voi löytyä kulttuurieroista. Aineistoa tulee kerätä vielä lisää kattavamman otoksen aikaansaamiseksi, jotta normitus saadaan päätökseen ja suomenkielinen arviointimenetelmä voidaan julkaista. Tutkimus osoittaa myös, että menetelmää tulisi käyttää muun arvioinnin apuvälineenä, ei diagnostisena päätöksenteon välineenä yksinään. Lapsen suhtautuminen omaan puhumiseensa ja itseensä kommunikoijana vaikuttaa laajasti lapsen änkytykseen, kommunikointiin, toimintakykyyn ja kuntoutumiseen, minkä takia änkytyksen arvioinnissa ja kuntoutuksessa on tärkeää ottaa huomioon lapsen kommunikointiasenne mahdollisimman varhain. Validia ja reliaabelia menetelmää siihen ei suomen kielellä vielä ole, joten KiddyCATin kääntäminen on kliinisesti ja tieteellisesti arvokas prosessi.