Näytä suppeat kuvailutiedot

Suorituskyvyn mittaaminen asiantuntijaorganisaatiossa

Pyörälä, Sini (2019-05-03)

dc.contributor.authorPyörälä, Sini
dc.date.accessioned2019-05-09T10:06:21Z
dc.date.available2019-05-09T10:06:21Z
dc.date.issued2019-05-03
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/10024/147202
dc.description.abstractSuorituskyky on termi, jolle on olemassa useita eri määritelmiä. Yleisesti suorituskyvyllä tarkoitetaan mitattavan kohteen kykyä saavuttaa tietyt asetetut tavoitteet. Suorituskyvyn mittaus voi liittyä esimerkiksi prosessiin, toimintaan tai henkilöön. Suorituskyvyn mittareiden määrittelyssä erityisesti asiantuntijatyön luonne on koettu hankalaksi tekijäksi. Asiantuntijatyö on luovaa, monimuotoista, prosessit ovat harvoin standardisoituja ja sisältää paljon aineetonta pääomaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten asiantuntijaorganisaatiossa mitataan suorituskykyä. Tarkoituksena oli myös selvittää haastatteluiden kautta johdon ja asiantuntijoiden näkemykset siitä, miten he kokevat suorituskyvyn mittauksen nykytilanteen ja miten sitä voisi parantaa. Asiantuntijaorganisaation suorituskyvyn mittauksessa tulisi hyödyntää ei-rahamääräisiä suorituskyvyn mittareita. Teoreettisen viitekehyksen avulla pyrittiin löytämään uusia näkökulmia asiantuntijaorganisaatioiden suorituskyvyn mittaukselle. Ei-rahamääräisten mittareiden tarkastelun kohteeksi valittiin osaaminen ja koulutus, tuotoksen laatu, aika ja ajankäyttö, innovointi ja yhteistyö, läpimenoaika, viihtyvyys, vaihtelu ja työilmapiiri. Tutkimustulosten perusteella asiantuntijaorganisaatiossa käytetään ei-rahamääräisiä mittareita, mutta aineettoman pääoman mittarit ovat suhteellisen vähäiset verrattuna operatiivisen toiminnan mittareihin. Ei-rahamääräiset mittarit case-organisaatiossa mittasivat laatua, ajankäyttöä ja työilmapiiriä. Case-organisaatiossa oli olemassa työkaluja ja toimintamalleja, joita voisi hyödyntää aineettoman pääoman ja ei-rahamääräisten tekijöiden suorituskyvyn mittauksessa. Suorituskyvyn mittarit palvelevat tällä hetkellä enemmän johtoa kuin asiantuntijoita. Jatkossa tavoite on luoda mittaristo, joka hyödyttää molempia osapuolia. Tutkimustulosten pohjalta vahvistui, että asiantuntijaorganisaatioissa voitaisiin hyödyntää paremmin vielä suorituskyvyn mittareita asiantuntijan työn ohjauksessa.
dc.format.extent92
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.subjectasiantuntijaorganisaatio, suorituskyvyn mittaus, suoritusmittarit, prosessijohtaminen
dc.titleSuorituskyvyn mittaaminen asiantuntijaorganisaatiossa
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2019050814807
dc.contributor.facultyfi=Turun kauppakorkeakoulu|en=Turku School of Economics|
dc.contributor.studysubjectfi=Laskentatoimi ja rahoitus, Pori|en=Accounting and Finance, Pori|
dc.contributor.departmentfi=Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö|en=Turku School of Economics, Pori|


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot