Näytä suppeat kuvailutiedot

Purentaelimistön toimintahäiriöiden lääkehoito

Kokkala, Marika (2019-05-09)

dc.contributor.authorKokkala, Marika
dc.date.accessioned2019-05-13T21:01:33Z
dc.date.available2019-05-13T21:01:33Z
dc.date.issued2019-05-09
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/10024/147309
dc.description.abstractSyventävien opintojen kirjallinen työ on kirjallisuuskatsaus, jossa esitellään purentaelimistön toimintahäiriöiden lääkehoidon tämänhetkinen tieteellinen näyttö sekä käydään lyhyesti läpi lääkeaineiden käytössä huomioitavia asioita. Purentaelimistön toimintahäiriöiden hoidossa lääkehoitoa käytetään yleensä lyhytaikaisesti ja muiden hoitomuotojen tukena. Hoidossa noudatetaan yleisiä kivunhoitoa ja lääkehoitoa koskevia käytäntöjä. Käytettävä lääkeaine valitaan potilaan yksilöllinen tilanne huomioiden. Peruskoulutetun hammaslääkärin tulisi tuntea yleiset hoitokäytännöt, sillä akuutin kivun hoitaminen on tärkeää myös kivun kroonistumisen ehkäisemisessä. Tässä kirjallisuuskatsauksessa arvioidaan tieteellistä näyttöä tulehduskipulääkkeistä, parasetamolista, trisyklisistä antidepressanteista, lihasrelaksanteista, bentsodiatsepiineista, antikonvulsanteista, glukokortikoideista, hyaluronaatista, glukosamiinista, botuliinitoksiinista ja propranololista purentaelimistön toimintahäiriöiden kivun hoidossa. Artikkeleita on haettu PubMed-tietokantaa käyttäen. Lääkehoidosta tehtyjä satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia on niukasti ja ne ovat vaihtelevia. Tutkimusnäyttö purentaelimistön toimintahäiriöiden lääkehoidosta onkin siksi puutteellista ja siitä ei ole olemassa yleisiä suosituksia. Lääkehoitoa kuitenkin ehdotetaan purentaelimistön toimintahäiriöitä käsittelevässä Käypä hoito -suosituksessa ja alan kansainvälisessä kirjallisuudessa. Tulevaisuudessa purentaelimistön toimintahäiriöiden lääkehoito saattaa olla kohdennetumpaa, kun kehitteillä oleva DC/TMD -kriteeristön Axis III -protokolla saadaan yleiseen käyttöön. Lääkehoito voi tällöin perustua potilaan yksilöllisiin biomarkkereihin kuten geneettiseen tai molekulaariseen profiiliin tai niin sanottuihin kvantitatiivisiin tuntokynnysmittauksiin.
dc.format.extent47
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.subjectpurentaelimistön toimintahäiriöt, lääkehoito
dc.titlePurentaelimistön toimintahäiriöiden lääkehoito
dc.type.ontasotfi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2019051315424
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=Purentafysiologia|en=Stomatognathic Physiology|
dc.contributor.departmentfi=Hammaslääketieteen laitos|en=Institute of Dentistry|


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot