Musiikin terapeuttiset mahdollisuudet koulussa : Opettajien kokemuksia ja näkemyksiä musiikin terapeuttisuudesta kasvatuksen tukena koulussa
Lehto, Leena-Maija (2019-05-16)
Musiikin terapeuttiset mahdollisuudet koulussa : Opettajien kokemuksia ja näkemyksiä musiikin terapeuttisuudesta kasvatuksen tukena koulussa
Lehto, Leena-Maija
(16.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052417019
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052417019
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkittiin musiikin terapeuttisia mahdollisuuksia koulussa.
Tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä opettajilla on terapeuttisesta
kasvatuksesta, miksi he halusivat käyttää musiikin terapeuttisia keinoja sekä
mitä musiikin terapeuttisia keinoja opettajat käyttivät. Terapeuttinen kasvatus
määriteltiin auttavana kasvatuksena, jossa kyse on elämäntaidollisten
välineiden lisäämisestä. Musiikkiterapia nähtiin terapiana, jossa musiikki ja sen
elementit toimivat suunnitellun kuntoutusprosessin välineinä yksilön tasapainon
palauttamiseen.
Kyseessä oli fenomenografinen tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää
musiikillisesti orientoituneiden opettajien käsityksiä ja kokemuksia musiikin
terapeuttisuuden mahdollisuuksista koulussa (N=5). Aineisto kerättiin
teemahaastatteluilla, joissa haastateltiin viittä opettajaa. Aineisto analysoitiin
fenomenografista analyysiä käyttäen.
Terapeuttinen kasvatus nähtiin oppilaslähtöisenä kohtaamisena ja oppilaan
toiminnan tukemisena. Terapeuttisuudella ja kasvatuksella nähtiin olevan sekä
yhteisiä rajapintoja että eroavaisuuksia. Musiikin terapeuttisten keinojen
käyttöön ohjasivat opettajan omat hyvät kokemukset sekä luontainen tapa
toimia. Opettajat käyttivät musiikin terapeuttisuutta minäkuvan tukemisen
keinona, itseilmaisun keinona, kehollisuuden keinona, liittymisen ja osallisuuden
keinona, oppimisen sekä tunnetyöskentelyn keinona. Musiikillisen toiminnan tuli
täyttää reunaehdot, jotta terapeuttisuus toteutuisi. Musiikin terapeuttisuuden
haasteina nähtiin joissain tapauksissa sen soveltumattomuus koulumaailmaan
sekä lapsille.
Tutkimuksesta voidaan todeta, että terapeuttinen kasvatus nähdään oppilaan
laajempana elämänhallinnallisena auttamisena, jossa kasvatuksen keskiössä
on lapsi ja hänen kasvunsa. Terapeuttinen kasvatus rakentuu opettajan
asenteesta, työskentelyn tavoitteista ja oppilaan terapeuttisuuden
kokemuksesta. Musiikin terapeuttinen käyttö vaatii opettajalta musiikillista
osaamista ja innostusta.
Tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä opettajilla on terapeuttisesta
kasvatuksesta, miksi he halusivat käyttää musiikin terapeuttisia keinoja sekä
mitä musiikin terapeuttisia keinoja opettajat käyttivät. Terapeuttinen kasvatus
määriteltiin auttavana kasvatuksena, jossa kyse on elämäntaidollisten
välineiden lisäämisestä. Musiikkiterapia nähtiin terapiana, jossa musiikki ja sen
elementit toimivat suunnitellun kuntoutusprosessin välineinä yksilön tasapainon
palauttamiseen.
Kyseessä oli fenomenografinen tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää
musiikillisesti orientoituneiden opettajien käsityksiä ja kokemuksia musiikin
terapeuttisuuden mahdollisuuksista koulussa (N=5). Aineisto kerättiin
teemahaastatteluilla, joissa haastateltiin viittä opettajaa. Aineisto analysoitiin
fenomenografista analyysiä käyttäen.
Terapeuttinen kasvatus nähtiin oppilaslähtöisenä kohtaamisena ja oppilaan
toiminnan tukemisena. Terapeuttisuudella ja kasvatuksella nähtiin olevan sekä
yhteisiä rajapintoja että eroavaisuuksia. Musiikin terapeuttisten keinojen
käyttöön ohjasivat opettajan omat hyvät kokemukset sekä luontainen tapa
toimia. Opettajat käyttivät musiikin terapeuttisuutta minäkuvan tukemisen
keinona, itseilmaisun keinona, kehollisuuden keinona, liittymisen ja osallisuuden
keinona, oppimisen sekä tunnetyöskentelyn keinona. Musiikillisen toiminnan tuli
täyttää reunaehdot, jotta terapeuttisuus toteutuisi. Musiikin terapeuttisuuden
haasteina nähtiin joissain tapauksissa sen soveltumattomuus koulumaailmaan
sekä lapsille.
Tutkimuksesta voidaan todeta, että terapeuttinen kasvatus nähdään oppilaan
laajempana elämänhallinnallisena auttamisena, jossa kasvatuksen keskiössä
on lapsi ja hänen kasvunsa. Terapeuttinen kasvatus rakentuu opettajan
asenteesta, työskentelyn tavoitteista ja oppilaan terapeuttisuuden
kokemuksesta. Musiikin terapeuttinen käyttö vaatii opettajalta musiikillista
osaamista ja innostusta.