Julkinen keskustelu opettajuudesta : Lehtikirjoitukset opettajuudesta Helsingin Sanomissa vuosina 1996 ja 2016
Koskinen, Sonja; Svahnbäck, Inkeri (2019-04-25)
Julkinen keskustelu opettajuudesta : Lehtikirjoitukset opettajuudesta Helsingin Sanomissa vuosina 1996 ja 2016
(25.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019060719516
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019060719516
Tiivistelmä
Tämän laadullisen aineistolähtöisen tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, mitä Helsingin Sanomat Suomen suurimpana sanomalehtenä kirjoitti suomalaisesta opettajuudesta vuosina 1996 ja 2016. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, onko julkinen keskustelu kyseisiä vuosia verratessa mahdollisesti muuttunut. Opettajuus on moniulotteinen ilmiö, johon kuuluu lukuisia eri asioita ja jota monet eri tahot ovat määritelleet. Media nähdään yhteiskunnan neljäntenä valtiomahtina, minkä vuoksi oli oleellista tarkastella opettajuutta sen kautta.
Tutkimuksen aineisto kerättiin hs.fi:n hakupalvelusta. Aineisto käsitti 218 lehtikirjoitusta, jotka analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Lehtikirjoitusten aiheiden erojen ja yhtäläisyyksien perusteella muodostui kymmenen opettajuuden ulottuvuutta, joita sidostaakseen luotiin kolme yläluokkaa. Opettaja yhteiskunnassa -yläluokkaan kuuluivat ulottuvuudet opettajankoulutus, opettajan sukupuoli, opettajan asema ja opettajan työllisyystilanne. Opettajan työ -yläluokka sisälsi ulottuvuudet virkasuhdeasiat, opettajan ammatti, työhyvinvointi ja opettajat muutoksessa. Opettaja ammatillisuutensa ulkopuolella -yläluokan ulottuvuudet olivat väkivalta ja opettajan yksityiselämä.
Tyypillisesti mediassa keskustellaan ajankohtaisista epäkohdista, koska niiden oletetaan kiinnostavan yleisöä ja myyvän hyvin. Tämä on ilmennyt esimerkiksi työelämään, koulutukseen ja opettajuuteen liittyvissä lehtikirjoituksissa. Epäkohdat korostuivat myös tämän tutkimuksen ulottuvuuksien lehtikirjoituksissa, vaikka myönteisistäkin asioista keskusteltiin. Epäkohtien esittäminen osaltaan kuitenkin kertoo asioiden tärkeydestä ja halusta puuttua niihin. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan eniten keskustelua herättivät virkasuhdeasiat ja vähiten opettajan työllisyystilanne. Tarkasteluvuosia keskenään verratessa suurimmat erot lehtikirjoitusten määrissä olivat ulottuvuuksissa työhyvinvointi ja opettajan sukupuoli. Työhyvinvoinnista keskusteltiin selvästi enemmän vuonna 2016 ja opettajan sukupuolesta vuonna 1996.
Opettaja on yhteiskunnassa merkittävä professio, minkä vuoksi opettajuuden tarkastelu mediassa nähtiin oleellisena. Tämä tutkimus antaa oman näkökulmansa opettajuuteen ja voi vahvistaa opettajan roolia yhteiskunnassa. Lisäksi tutkimus tuo esille, miten paljon yhteiskunnan käänteet ovat yhteydessä opettajuuteen. Näiden ohella tutkimus avaa median sekä erityisesti sanomalehden tapaa kirjoittaa eri asioista.
Tutkimuksen aineisto kerättiin hs.fi:n hakupalvelusta. Aineisto käsitti 218 lehtikirjoitusta, jotka analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Lehtikirjoitusten aiheiden erojen ja yhtäläisyyksien perusteella muodostui kymmenen opettajuuden ulottuvuutta, joita sidostaakseen luotiin kolme yläluokkaa. Opettaja yhteiskunnassa -yläluokkaan kuuluivat ulottuvuudet opettajankoulutus, opettajan sukupuoli, opettajan asema ja opettajan työllisyystilanne. Opettajan työ -yläluokka sisälsi ulottuvuudet virkasuhdeasiat, opettajan ammatti, työhyvinvointi ja opettajat muutoksessa. Opettaja ammatillisuutensa ulkopuolella -yläluokan ulottuvuudet olivat väkivalta ja opettajan yksityiselämä.
Tyypillisesti mediassa keskustellaan ajankohtaisista epäkohdista, koska niiden oletetaan kiinnostavan yleisöä ja myyvän hyvin. Tämä on ilmennyt esimerkiksi työelämään, koulutukseen ja opettajuuteen liittyvissä lehtikirjoituksissa. Epäkohdat korostuivat myös tämän tutkimuksen ulottuvuuksien lehtikirjoituksissa, vaikka myönteisistäkin asioista keskusteltiin. Epäkohtien esittäminen osaltaan kuitenkin kertoo asioiden tärkeydestä ja halusta puuttua niihin. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan eniten keskustelua herättivät virkasuhdeasiat ja vähiten opettajan työllisyystilanne. Tarkasteluvuosia keskenään verratessa suurimmat erot lehtikirjoitusten määrissä olivat ulottuvuuksissa työhyvinvointi ja opettajan sukupuoli. Työhyvinvoinnista keskusteltiin selvästi enemmän vuonna 2016 ja opettajan sukupuolesta vuonna 1996.
Opettaja on yhteiskunnassa merkittävä professio, minkä vuoksi opettajuuden tarkastelu mediassa nähtiin oleellisena. Tämä tutkimus antaa oman näkökulmansa opettajuuteen ja voi vahvistaa opettajan roolia yhteiskunnassa. Lisäksi tutkimus tuo esille, miten paljon yhteiskunnan käänteet ovat yhteydessä opettajuuteen. Näiden ohella tutkimus avaa median sekä erityisesti sanomalehden tapaa kirjoittaa eri asioista.