Nainen ja sukupuoli historian oppikirjoissa : Naisen ja sukupuolien esittäminen ja esiintyminen lukion Suomen historian oppikirjojen sisällössä 1990-luvulta 2010-luvun loppuun
Jokinen, Jenni (2019-05-31)
Nainen ja sukupuoli historian oppikirjoissa : Naisen ja sukupuolien esittäminen ja esiintyminen lukion Suomen historian oppikirjojen sisällössä 1990-luvulta 2010-luvun loppuun
Jokinen, Jenni
(31.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061320379
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061320379
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman tavoitteena on luoda kokonaiskuva naisen ja sukupuolen esiintymisestä
ja esittämisestä lukion Suomen historian oppikirjoissa vuosien 1997–2017 aikana. Tutkin
laadullista analyysimenetelmää käyttäen ja nais- ja sukupuolihistoriallisesta viitekehyksestä
Editan ja Otavan julkaisemia oppikirjoja. Tutkimukseen on valittu kuusi oppikirjaa eri
vuosikymmeniltä. Naisen ja sukupuolten esiintyminen ja esittäminen oppikirjojen sisällössä
vaihtelee jonkin verran eri kustantamoiden sekä eri vuosikymmenillä julkaistujen kirjojen
sisältöjen välillä.
Tutkielman keskeinen tutkimuskysymys on, miten nainen ja sukupuolet esitetään oppikirjojen
sisällöissä, ja onko naisen ja sukupuolten esiintymisessä ja esittämisessä tapahtunut
muutoksia reilun kahden vuosikymmenen aikana. Muita ohjaavia kysymyksiä ovat:
esiintyykö oppikirjojen sisällöissä merkittäviä eroavaisuuksia, ja onko uusi tutkimus tuonut
oppikirjoihin monipuolisempia tulkintoja eri sukupuolista. Tutkittaessa sukupuolten
esiintymistä ja esittämistä oppikirjojen sisällössä, keskeinen kysymys on myös, miten miehet
kuvataan oppikirjojen sisällössä.
Olen erotellut tutkielman aiheen analyysin kolmeen suurempaan teemaankokonaisuuteen.
Tarkastelenkin naisen ja sukupuolten esiintymistä ja esittämistä autonomian ajan osalta
(1809–1917) työn, kansalaisyhteiskunnan synnyn ja suomalaisen kulttuurin heräämisen ja
siihen vaikuttaneden uranuurtajien kautta, Suomen itsenäistymisen alkutaipaletta
eduskuntauudistuksen ja sisällissodan kautta sekä 1940-lukua maailmasodan kuvauksen
kautta. Teemojen valinnan taustalla ovat vaikuttaneet valtakunnalisten opetussuunnitelmien
perusteiden Suomen historian kurssia koskevat sisällöt, naisen ja sukupuolien esiintyminen
oppikirjojen sisällössä sekä nais- ja sukupuolihistoriallisen tutkimuksen linjat Suomessa.
Naisen ja sukupuolen runsaampi esiintyminen ja monipuolisempi esittäminen lisääntyvät
oppikirjojen sisällöissä 1990-luvulta 2010-luvulle tultaessa. Muutoksen taustalla voidaan
nähdä useita tekijöitä, joista merkittävimmiksi nousevat nais- ja sukupuolihistoriallisen
tutkimustiedon määrän kasvu ja monipuolistuminen sekä suomalaisen yhteiskunnan sekä
koulutuspoliittisten tahojen toimet tasa-arvotietoisuuden lisäämiseksi ja edistämiseksi
kouluissa. Tämä vaikuttaa merkittävästi myös oppimateriaalien sisältöjen kehitykseen.
ja esittämisestä lukion Suomen historian oppikirjoissa vuosien 1997–2017 aikana. Tutkin
laadullista analyysimenetelmää käyttäen ja nais- ja sukupuolihistoriallisesta viitekehyksestä
Editan ja Otavan julkaisemia oppikirjoja. Tutkimukseen on valittu kuusi oppikirjaa eri
vuosikymmeniltä. Naisen ja sukupuolten esiintyminen ja esittäminen oppikirjojen sisällössä
vaihtelee jonkin verran eri kustantamoiden sekä eri vuosikymmenillä julkaistujen kirjojen
sisältöjen välillä.
Tutkielman keskeinen tutkimuskysymys on, miten nainen ja sukupuolet esitetään oppikirjojen
sisällöissä, ja onko naisen ja sukupuolten esiintymisessä ja esittämisessä tapahtunut
muutoksia reilun kahden vuosikymmenen aikana. Muita ohjaavia kysymyksiä ovat:
esiintyykö oppikirjojen sisällöissä merkittäviä eroavaisuuksia, ja onko uusi tutkimus tuonut
oppikirjoihin monipuolisempia tulkintoja eri sukupuolista. Tutkittaessa sukupuolten
esiintymistä ja esittämistä oppikirjojen sisällössä, keskeinen kysymys on myös, miten miehet
kuvataan oppikirjojen sisällössä.
Olen erotellut tutkielman aiheen analyysin kolmeen suurempaan teemaankokonaisuuteen.
Tarkastelenkin naisen ja sukupuolten esiintymistä ja esittämistä autonomian ajan osalta
(1809–1917) työn, kansalaisyhteiskunnan synnyn ja suomalaisen kulttuurin heräämisen ja
siihen vaikuttaneden uranuurtajien kautta, Suomen itsenäistymisen alkutaipaletta
eduskuntauudistuksen ja sisällissodan kautta sekä 1940-lukua maailmasodan kuvauksen
kautta. Teemojen valinnan taustalla ovat vaikuttaneet valtakunnalisten opetussuunnitelmien
perusteiden Suomen historian kurssia koskevat sisällöt, naisen ja sukupuolien esiintyminen
oppikirjojen sisällössä sekä nais- ja sukupuolihistoriallisen tutkimuksen linjat Suomessa.
Naisen ja sukupuolen runsaampi esiintyminen ja monipuolisempi esittäminen lisääntyvät
oppikirjojen sisällöissä 1990-luvulta 2010-luvulle tultaessa. Muutoksen taustalla voidaan
nähdä useita tekijöitä, joista merkittävimmiksi nousevat nais- ja sukupuolihistoriallisen
tutkimustiedon määrän kasvu ja monipuolistuminen sekä suomalaisen yhteiskunnan sekä
koulutuspoliittisten tahojen toimet tasa-arvotietoisuuden lisäämiseksi ja edistämiseksi
kouluissa. Tämä vaikuttaa merkittävästi myös oppimateriaalien sisältöjen kehitykseen.