Lakiosaoikeus ja sen muotoutuminen rajat ylittävissä perimystilanteissa
Soukka, Noora (2019-10-08)
Lakiosaoikeus ja sen muotoutuminen rajat ylittävissä perimystilanteissa
(08.10.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019102134105
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019102134105
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on lakiosaoikeus ja sen muotoutuminen rajat ylittävissä perimystilanteissa. Tutkielmassa tarkastelun kohteena on erityisesti se, miten perimykseen sovellettava ja siten lakiosaoikeuden määrittävä laki määräytyy Euroopan alueella sekä se, millaiset mahdollisuudet perittävällä on vaikuttaa sovellettavaksi valikoituvaan lakiin. Keskeisin tarkastel-tava säädös tältä osin on Euroopan unionin (EU) perintöasetus (N:o 650/2012), joka määrit-tää suuressa osassa EU:n jäsenvaltioita muun ohella kansainvälisiä liittymiä sisältävään pe-rimysasiaan sovellettavan lain.
Tutkielmassa kuvataan laajasti paitsi perintöasetuksen sovellettavaa lakia koskevia normeja myös Suomen lakiosaoikeuteen välittömästi ja välillisesti vaikuttavia normeja. Näin pyritään luomaan lukijalle kattava kuva Suomen lakiosaoikeuden laajuudesta ja tuomaan esiin lakiosaoikeuden vahvuus. Tämän lisäksi Suomen lakiosajärjestelmää verrataan kahden Euroopan valtion, Englannin ja Viron vastaaviin, osin samaa tarkoitusta toteuttaviin järjestelmiin. Näin havainnollistetaan lukijalle, miten erilaisiin ratkaisuihin Euroopan sisällä on lakiosaoikeuden osalta päädytty.
Tutkielman pääasiallinen tutkimusmetodi on oikeusdogmatiikka eli lainoppi. Tämän lisäksi Viron ja Englannin perintöoikeutta käsittelevissä kappaleissa hyödynnetään oikeusvertailevaa metodia. Tutkielman lähdeaineisto koostuu sekä kotimaisesta että ulkomaisesta oikeuskirjallisuudesta, minkä lisäksi tutkielmassa on tukeuduttu kotimaiseen ja kansainväliseen oikeuskäytäntöön sekä lainvalmisteluaineistoon. Suomessa kansainvälisestä perhe- ja jäämistöoikeudesta on kirjoittanut laajalti muun muassa professori Tuulikki Mikkola, jonka tekstejä tutkielmassa on kattavasti hyödynnetty.
Kokoavasti voidaan todeta, ettei perintöasetus näytä jättävän yksilöille juuri tilaa vaikuttaa sovellettavaksi valikoituvaan lakiin. Tahdonautonomia on supistettu asetuksessa minimiin, minkä lisäksi asetuksen pääasiallinen liittymä, asuinvaltio, on eri tahoilla määritelty siten, ettei sen muokkaaminen ainakaan keinotekoisesti ole kovinkaan helppoa. Lisäksi asetuksessa on muilla instrumenteilla pyritty estämään epäsopiva vaikuttaminen sovellettavaksi valikoituvaan lakiin.
Tutkielmassa kuvataan laajasti paitsi perintöasetuksen sovellettavaa lakia koskevia normeja myös Suomen lakiosaoikeuteen välittömästi ja välillisesti vaikuttavia normeja. Näin pyritään luomaan lukijalle kattava kuva Suomen lakiosaoikeuden laajuudesta ja tuomaan esiin lakiosaoikeuden vahvuus. Tämän lisäksi Suomen lakiosajärjestelmää verrataan kahden Euroopan valtion, Englannin ja Viron vastaaviin, osin samaa tarkoitusta toteuttaviin järjestelmiin. Näin havainnollistetaan lukijalle, miten erilaisiin ratkaisuihin Euroopan sisällä on lakiosaoikeuden osalta päädytty.
Tutkielman pääasiallinen tutkimusmetodi on oikeusdogmatiikka eli lainoppi. Tämän lisäksi Viron ja Englannin perintöoikeutta käsittelevissä kappaleissa hyödynnetään oikeusvertailevaa metodia. Tutkielman lähdeaineisto koostuu sekä kotimaisesta että ulkomaisesta oikeuskirjallisuudesta, minkä lisäksi tutkielmassa on tukeuduttu kotimaiseen ja kansainväliseen oikeuskäytäntöön sekä lainvalmisteluaineistoon. Suomessa kansainvälisestä perhe- ja jäämistöoikeudesta on kirjoittanut laajalti muun muassa professori Tuulikki Mikkola, jonka tekstejä tutkielmassa on kattavasti hyödynnetty.
Kokoavasti voidaan todeta, ettei perintöasetus näytä jättävän yksilöille juuri tilaa vaikuttaa sovellettavaksi valikoituvaan lakiin. Tahdonautonomia on supistettu asetuksessa minimiin, minkä lisäksi asetuksen pääasiallinen liittymä, asuinvaltio, on eri tahoilla määritelty siten, ettei sen muokkaaminen ainakaan keinotekoisesti ole kovinkaan helppoa. Lisäksi asetuksessa on muilla instrumenteilla pyritty estämään epäsopiva vaikuttaminen sovellettavaksi valikoituvaan lakiin.