ESG-TEKIJÄT JA -STRATEGIAT PORTFOLIOISSA : Case-tutkimus vastuullisten salkkujen rakentamisesta ja hallinnoinnista
Sahko, Matti (2019-10-29)
ESG-TEKIJÄT JA -STRATEGIAT PORTFOLIOISSA : Case-tutkimus vastuullisten salkkujen rakentamisesta ja hallinnoinnista
(29.10.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019111137630
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019111137630
Tiivistelmä
Tässä case-tutkimuksessa tarkastellaan portfolion rakentamista ja hallinnointia, kun salkkuun valitaan lähtökohdaksi ESG-näkökulma. Viime vuosikymmeninä vastuullisuus on ollut sijoittamisen isoimpia trendejä, ja tässä tutkielmassa aiheeseen tutustutaan erityisesti taloudellisista motiiveista juontuvan ESG-sijoittamisen kautta. Tutkimuskysymyksinä esitetään, miten ESG-tekijät huomioidaan ja painotetaan vastuullisissa portfolioissa, sekä minkälaisesti ESG-strategiat vaikuttavat vastuullisten salkkujen rakentamiseen ja hallinnointiin.
Kirjallisuuteen, tieteellisiin julkaisuihin ja aiempiin tutkimuksiin perustuva tutkielman teoreettinen viitekehys kuvataan aluksi vastuullisen sijoittamisen kehityskulun kautta, missä voidaan nähdä suuntauksien kehittyvän etiikan, vastuullisuuden ja ESG-tekijöiden laajemman huomioinnin myötä ESG-sijoittamiseksi. ESG-tekijät, eli ympäristö- ja sosiaaliset vastuut sekä yrityksen hallintotapa-asiat, avataan osatekijöineen ja keskinäisine painotuksineen. Teoreettista viitekehystä laajennetaan tarkastelemalla vastuullisen portfolion rakentamisessa ja hallinnoinnissa hyödynnettäviä erilaisia ESG-strategioita, joista tässä tutkimuksessa esitellään poissulkeminen, suosiminen, temaattinen sijoittaminen, aktiivinen omistajuus ja vaikuttaminen sekä integroitu sijoitustoiminta.
Tutkimuksen empiria on luonteeltaan kvalitatiivista. Case-tutkimuksen kohdeorganisaatioksi on valittu niin sanottu valtavirran sijoituspalveluntarjoaja, jotta ESG-salkun rakentamista ja hallinnointia voidaan tarkastella sijoituspalvelualan yleisen toimijan näkökulmasta voimakkaan puolestapuhujan tai vastustajan sijaan. Aineiston keruu on suoritettu asiantuntijahaastatteluin, jotka ovat olleet puolistrukturoituja haastatteluja pohjautuen ESG-sijoittamisen tieteelliseen viitekehykseen. Haastateltavat on valittu toimenkuvaan perustuen, jotta saadaan havaintoja koko ESG-salkun rakentamisen, hallinnoinnin ja myynnin ketjusta jokaisessa vaiheessa vaikuttavine tekijöineen.
Empiiristen case-tutkimustulosten esittely on jaoteltu kolmeen osaan haastatteluteemojen mukaisesti. Ensiksi on saatu asiantuntijoiden yleisiä näkemyksiä ylipäätään ESG-sijoittamisen kehityskulusta ja vastuullisuudesta etuineen ja haasteineen, mikä taustoittaa kahta seuraavaa teemaa. Toiseksi on saatu näkemyksiä ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastaten, eli ESG-tekijöiden analysoinnin ja niiden painottamisen mittareista ja menetelmistä. Tämän case-tutkimuksen johtopäätöksenä ESG-analyysi on nykypäivänä tasapuolisesti ESG-tekijöillä painotettua, ja analyysin avulla pyritään tunnistamaan sijoituskohteen toimialalle olennaiset ja yrityskohtaiset ESG-riskit, jotka laiminlyötyinä vaarantavat sijoituskohteen tuottokyvyn. Case-tutkimus osoittaa, että sijoitussalkkuja muodostettaessa sijoituskohteiden ESG-riskit analysoidaan kattavasti, mutta asiakaskysynnän vuoksi saatetaan painottaa myynnissä jotain tiettyä ESG-tekijää.
Kolmanneksi empiirisiä tuloksia on saatu toiseen tutkimuskysymykseen vastaten, eli salkun rakentamisessa ja hallinnoinnissa hyödynnettävien ESG-strategioiden osalta. Tämän case-tutkimuksen johtopäätöksenä on, että aktiivista omistajuutta ja vaikuttamista sekä ESG-integraatiota tulisi aina käyttää vastuullisten ESG-sijoitussalkkujen strategioina. Asiakaskysyntään peilaten kaikki salkun rakentamisen tavat osoittautuvat mahdollisiksi, mutta suosimisen ja tematiikan nähdään vielä kuuluvan ESG-sijoittamisen suuntaukseen, kun taas poissulkemisen lähinnä eettiseen sijoittamiseen. Lisäksi empiriasta nousevana case-tutkimustuloksena on, että ESG-sijoittaminen kuuluu aktiivisen sijoittamisen piiriin, mutta tutkimuksessa on kartoitettu myös ESG:n mahdollisuuksia passiivisessa sijoittamisessa.
Kirjallisuuteen, tieteellisiin julkaisuihin ja aiempiin tutkimuksiin perustuva tutkielman teoreettinen viitekehys kuvataan aluksi vastuullisen sijoittamisen kehityskulun kautta, missä voidaan nähdä suuntauksien kehittyvän etiikan, vastuullisuuden ja ESG-tekijöiden laajemman huomioinnin myötä ESG-sijoittamiseksi. ESG-tekijät, eli ympäristö- ja sosiaaliset vastuut sekä yrityksen hallintotapa-asiat, avataan osatekijöineen ja keskinäisine painotuksineen. Teoreettista viitekehystä laajennetaan tarkastelemalla vastuullisen portfolion rakentamisessa ja hallinnoinnissa hyödynnettäviä erilaisia ESG-strategioita, joista tässä tutkimuksessa esitellään poissulkeminen, suosiminen, temaattinen sijoittaminen, aktiivinen omistajuus ja vaikuttaminen sekä integroitu sijoitustoiminta.
Tutkimuksen empiria on luonteeltaan kvalitatiivista. Case-tutkimuksen kohdeorganisaatioksi on valittu niin sanottu valtavirran sijoituspalveluntarjoaja, jotta ESG-salkun rakentamista ja hallinnointia voidaan tarkastella sijoituspalvelualan yleisen toimijan näkökulmasta voimakkaan puolestapuhujan tai vastustajan sijaan. Aineiston keruu on suoritettu asiantuntijahaastatteluin, jotka ovat olleet puolistrukturoituja haastatteluja pohjautuen ESG-sijoittamisen tieteelliseen viitekehykseen. Haastateltavat on valittu toimenkuvaan perustuen, jotta saadaan havaintoja koko ESG-salkun rakentamisen, hallinnoinnin ja myynnin ketjusta jokaisessa vaiheessa vaikuttavine tekijöineen.
Empiiristen case-tutkimustulosten esittely on jaoteltu kolmeen osaan haastatteluteemojen mukaisesti. Ensiksi on saatu asiantuntijoiden yleisiä näkemyksiä ylipäätään ESG-sijoittamisen kehityskulusta ja vastuullisuudesta etuineen ja haasteineen, mikä taustoittaa kahta seuraavaa teemaa. Toiseksi on saatu näkemyksiä ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastaten, eli ESG-tekijöiden analysoinnin ja niiden painottamisen mittareista ja menetelmistä. Tämän case-tutkimuksen johtopäätöksenä ESG-analyysi on nykypäivänä tasapuolisesti ESG-tekijöillä painotettua, ja analyysin avulla pyritään tunnistamaan sijoituskohteen toimialalle olennaiset ja yrityskohtaiset ESG-riskit, jotka laiminlyötyinä vaarantavat sijoituskohteen tuottokyvyn. Case-tutkimus osoittaa, että sijoitussalkkuja muodostettaessa sijoituskohteiden ESG-riskit analysoidaan kattavasti, mutta asiakaskysynnän vuoksi saatetaan painottaa myynnissä jotain tiettyä ESG-tekijää.
Kolmanneksi empiirisiä tuloksia on saatu toiseen tutkimuskysymykseen vastaten, eli salkun rakentamisessa ja hallinnoinnissa hyödynnettävien ESG-strategioiden osalta. Tämän case-tutkimuksen johtopäätöksenä on, että aktiivista omistajuutta ja vaikuttamista sekä ESG-integraatiota tulisi aina käyttää vastuullisten ESG-sijoitussalkkujen strategioina. Asiakaskysyntään peilaten kaikki salkun rakentamisen tavat osoittautuvat mahdollisiksi, mutta suosimisen ja tematiikan nähdään vielä kuuluvan ESG-sijoittamisen suuntaukseen, kun taas poissulkemisen lähinnä eettiseen sijoittamiseen. Lisäksi empiriasta nousevana case-tutkimustuloksena on, että ESG-sijoittaminen kuuluu aktiivisen sijoittamisen piiriin, mutta tutkimuksessa on kartoitettu myös ESG:n mahdollisuuksia passiivisessa sijoittamisessa.