Tutkimusmatkailijan turvallinen Afrikka : Riskit ja epävarmuudet rokotetutkimuksen osallistujien kokemuksissa

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman kohteena on joukko suomalaisia, jotka kliinisen ripulirokotetutkimuksen osallistujina matkustavat kahdeksi viikoksi Länsi-Afrikkaan. Suun kautta otettavaa rokotetta koskeva lääketutkimus ja terveyden teemat ovat siten keskeisiä, mutta toiminnan kontekstina on samalla eksoottiseen kohteeseen suuntautuva turistimatka. Laajempi konteksti liittyy globalisaatioon ja matkailuun, jotka ovat yhteydessä infektioiden ja antibiooteille resistenttien bakteereiden leviämiseen: lähtökohtana on, että vaikka sairauksien patogeneesi ja mikrobien vastustuskyky ovat olemukseltaan biologisia ja biolääketieteellisiä, ei näihin liittyviä sosiaalisia tai yhteiskunnallisia ongelmia voida ymmärtää ilman monialaista tarkastelua.

Tutkielman aineisto koostuu 2017–2018 kerätyistä kyselylomakevastauksista ja on osa laajempaa, rokotetutkimuksen rinnalla toteutetun sosiaalitieteellisen SCRIBE-tutkimuksen aineistoa. Aineisto käsittää niin laadullisesta kuin kvantitatiivistakin dataa, jota tarkasteltiin monimenetelmäisesti. Ohjelmistoina käytettiin Nvivoa, Stataa ja Exceliä, menetelminä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja -erittelyä sekä kuvailevaa tilastollista analyysiä. Tutkielman kohteeksi valittiin aineistosta nousseiden teemojen pohjalta rokotetutkimuksen osallistujien riskejä koskevat käsitykset ja niihin liittyvät käytännöt: miten riski ymmärrettiin lääketutkimukseen liittyvän matkan yhteydessä ja miten näitä riskejä ja epävarmuutta voitiin hallita. Osana aineiston analyysiä selvitettiin, millaisia rokotetutkimusmatkalle lähtijät joukkona olivat taustojensa, motivaatioidensa ja odotustensa suhteen.

Tutkittavien joukossa naisten, korkeakoulutettujen ja vähintään keski-ikäisten ryhmät korostuivat, mutta tutkimuksen edistäminen ja humanitaariset perustelut painottuivat vastaajien keskuudessa yhtäläisesti. Riittävää ennakkotietoa ja informointia arvostettiin ja näiden nojalla luottamus tutkimukseen säilyi hyvänä. Tutkimukseen osallistumista ei koettu suurena riskinä, vaan se vaikutti jopa suojaavan Afrikan-matkailuun muuten liittyviltä riskeiltä ja tarjosi tavalliselle turistille vaihtoehtoisen toimijaroolin. Terveys rinnastui pitkälti vatsataudilta välttymiseen ja oireiden haittaavuus muodostui suhteessa matkaohjelmaan. Vaikka vatsatauti koettiin epämieluisana, sen katsottiin toisaalta myös kuuluvan asiaan ja siihen oli varauduttu, joten sairastamista ei pääsääntöisesti koettu kovin haittaavana. Järkevyyttä korostettiin, mutta käytännössä rutiinit, pragmaattiset ja abstraktit, aistinvaraiset ja moraaliset arvostelmat kietoutuivat yhteen helpottaen muuten mahdottomaksi muodostuvaa rationaalisen ja kurinalaisen toiminnan velvollisuutta. Tutkimuksen viitekehys ja konkreettinen matka pois kotoa mahdollistivat irtautumisen tavanomaisista käsityksistä. Symbolisesti rajatussa ajassa ja tilassa toisin toimiminen ja ripulitaudin sairastaminenkin näyttäytyivät positiivisessa valossa.