Kuvallinen ilmaisu – 1940-luvun koululaisten piirustuskilpailutöistä välittyvä maailma ja yhteiskunnallinen todellisuus
Aalto, Reetta (2020-01-27)
Kuvallinen ilmaisu – 1940-luvun koululaisten piirustuskilpailutöistä välittyvä maailma ja yhteiskunnallinen todellisuus
Aalto, Reetta
(27.01.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002125316
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002125316
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin millainen lapsen maailma ja yhteiskunnallinen
todellisuus välittyvät 1940-luvun oppilaiden piirroksista vuoden 1947 Kansanavun
piirustuskilpailun A-sarjan 38 piirustuksen muodostaessa tutkimusaineiston. Kansallisen
Huolto ry:n perustaman Kansanavun tarkoituksena oli sota-ajan jälkeen kerätä varoja
huonossa asemassa eläville suomalaisille erilaisten kilpailujen avulla. Vuonna 1947
järjestetyn piirustuskilpailun, 8-9-vuotiaiden koululaisten, A-sarjan aiheena oli
”Autamme naapurin mummoa siivouksessa”. Tämän tutkielman aineisto muodostettiin
valokuvaamalla Jyväskylän kansallisarkistossa arkistoidut A-sarjan piirustukset.
Aineiston analyysimenetelmäksi valikoitui laadullinen sisällönanalyysi. Analyysin
tausta-ajatuksena oli intertekstuaalisuuden käsite, jolloin pohjana analyysille toimi oletus
kuvien yhteiskunnallista kontekstia sekä aikansa kuvakulttuuria heijastavasta luonteesta.
Analyysin tarkoituksena oli löytää mahdollisia aineistosta nousevia, toistuvia, teemoja.
Analyysista käy ilmi, että piirustuksissa toistuivat tiettyjen toimintojen ja ilmiöiden
kuvaaminen. Näitä, tutkimuksen tuloksia, toistuvia teemoja, olivat seuraavat: mattojen
tamppaus, polttopuut, lumityöt, lattian lakaisu, lasten vaatetus ja sukupuoli, mummon
rooli, kotiaskareet ja sukupuoli. Tulosten mukaan niin piirtäjien kuin piirrettyjen
hahmojen sukupuolella oli merkitystä auttamisen tavoissa kuin myös vaatetuksessa.
Yhdelläkään tyttöhahmolla piirustuksissa ei ollut housuja, eikä yhtäkään mummohahmoa
piirretty ilman huivia. Mattojen tamppaus ja lumitöiden teko olivat ainoat auttamisen
tavat, jonka parissa oli kuvattu sekä tyttö- että poikahahmoja. Vuosina 1938 ja 1939
syntyneet koululaiset käsittivät piirustuksissaan mummon auttamisen konkreettisten
kotiaskareiden tekemisen muodossa. Osa koululaisista kuvasi monta lasta mummoa
auttamassa. Tämän voidaan ajatella kertovan ajan yhteisöllisestä kulttuurista, jossa töitä
tehdään yhdessä. Tutkimustulokset ovat tulkinnallisia, aineiston koko rajallinen, ja
tulkitsijan oma kulttuurinen tausta ja tiedostamattomat tekijät vaikuttanevat tulkinnan
tuloksiin. Näin ollen on vaikeaa tehdä yleispäteviä johtopäätöksiä aiheesta. Tutkielman
tulokset antavat tietoa paitsi aikansa yhteiskunnallisesta tilanteesta, jälleenrakentamisen
ajasta, yhteisöllisyydestä, auttamisen näkemisestä lapsen silmin, opetussuunnitelman
tavoitteiden toteutumisesta sekä lasten kuvakulttuurista.
todellisuus välittyvät 1940-luvun oppilaiden piirroksista vuoden 1947 Kansanavun
piirustuskilpailun A-sarjan 38 piirustuksen muodostaessa tutkimusaineiston. Kansallisen
Huolto ry:n perustaman Kansanavun tarkoituksena oli sota-ajan jälkeen kerätä varoja
huonossa asemassa eläville suomalaisille erilaisten kilpailujen avulla. Vuonna 1947
järjestetyn piirustuskilpailun, 8-9-vuotiaiden koululaisten, A-sarjan aiheena oli
”Autamme naapurin mummoa siivouksessa”. Tämän tutkielman aineisto muodostettiin
valokuvaamalla Jyväskylän kansallisarkistossa arkistoidut A-sarjan piirustukset.
Aineiston analyysimenetelmäksi valikoitui laadullinen sisällönanalyysi. Analyysin
tausta-ajatuksena oli intertekstuaalisuuden käsite, jolloin pohjana analyysille toimi oletus
kuvien yhteiskunnallista kontekstia sekä aikansa kuvakulttuuria heijastavasta luonteesta.
Analyysin tarkoituksena oli löytää mahdollisia aineistosta nousevia, toistuvia, teemoja.
Analyysista käy ilmi, että piirustuksissa toistuivat tiettyjen toimintojen ja ilmiöiden
kuvaaminen. Näitä, tutkimuksen tuloksia, toistuvia teemoja, olivat seuraavat: mattojen
tamppaus, polttopuut, lumityöt, lattian lakaisu, lasten vaatetus ja sukupuoli, mummon
rooli, kotiaskareet ja sukupuoli. Tulosten mukaan niin piirtäjien kuin piirrettyjen
hahmojen sukupuolella oli merkitystä auttamisen tavoissa kuin myös vaatetuksessa.
Yhdelläkään tyttöhahmolla piirustuksissa ei ollut housuja, eikä yhtäkään mummohahmoa
piirretty ilman huivia. Mattojen tamppaus ja lumitöiden teko olivat ainoat auttamisen
tavat, jonka parissa oli kuvattu sekä tyttö- että poikahahmoja. Vuosina 1938 ja 1939
syntyneet koululaiset käsittivät piirustuksissaan mummon auttamisen konkreettisten
kotiaskareiden tekemisen muodossa. Osa koululaisista kuvasi monta lasta mummoa
auttamassa. Tämän voidaan ajatella kertovan ajan yhteisöllisestä kulttuurista, jossa töitä
tehdään yhdessä. Tutkimustulokset ovat tulkinnallisia, aineiston koko rajallinen, ja
tulkitsijan oma kulttuurinen tausta ja tiedostamattomat tekijät vaikuttanevat tulkinnan
tuloksiin. Näin ollen on vaikeaa tehdä yleispäteviä johtopäätöksiä aiheesta. Tutkielman
tulokset antavat tietoa paitsi aikansa yhteiskunnallisesta tilanteesta, jälleenrakentamisen
ajasta, yhteisöllisyydestä, auttamisen näkemisestä lapsen silmin, opetussuunnitelman
tavoitteiden toteutumisesta sekä lasten kuvakulttuurista.