Mitä 15-vuotiaat maa- ja aluejoukkuejalkapalloilijat pitävät tärkeänä liikunnassaan ja jalkapalloharrastuksessaan?
Lipponen, Kimmo (2020-02-10)
Mitä 15-vuotiaat maa- ja aluejoukkuejalkapalloilijat pitävät tärkeänä liikunnassaan ja jalkapalloharrastuksessaan?
(10.02.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003047300
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003047300
Tiivistelmä
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä on vuodesta 2014 lähtien tutkittu valtakunnallisella LIITU-tutkimuksella. Viimeisimmän vuonna 2018 tehdyn LIITU-tutkimuksen mukaan 9–15 vuotiaista nuorista vain 38 prosenttia liikkui suositusten mukaisesti. Lasten ja nuorten liikunnan lisääminen onkin huomioitu maan kolmen viimeisimmän hallituksen tavoitteissa. LIITU 2018 -tutkimuksesta ilmeni myös, että lapset ja nuoret löysivät omasta liikunnastaan itselleen tärkeitä merkityksiä vähemmän kuin neljä vuotta aikaisemmin. Merkityksellisten asioiden löytäminen liikunnasta on positiivisessa yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen.
Omakohtainen liikunta on yksi liikuntasuhteen neljästä osa-alueesta, ja ihmisen omalle liikunnalleen löytämät merkitykset ohjaavat hänen liikuntakäyttäytymistään. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa 15-vuotiaiden maa- ja aluejoukkuejalkapalloilijoiden omalle liikunnalleen ja jalkapalloharrastukselleen löytämiä merkityksiä. Tutkimuksessa vertailtiin tutkittujen löytämiä tärkeitä liikuntamerkityksiä tyttöjen ja poikien sekä maa- ja aluejoukkuepelaajien välillä. Lisäksi jalkapalloilijoiden omalle liikunnalleen löytämiä merkityksiä vertailtiin LIITU 2018 -tutkimukseen osallistuneiden saman ikäisten nuorten liikuntamerkityksiin. Tähän kvantitatiiviseen kyselytutkimukseen osallistui 156 15-vuotiasta jalkapalloilijaa, joista tyttöjä oli 79 ja poikia 77. Kyselyt jalkapalloilijoille tehtiin marras- ja joulukuussa 2019.
Tutkitut nuoret jalkapalloilijat löysivät omalle liikunnalleen selkeästi useampia tärkeitä merkityksiä kuin vastaavan ikäiset LIITU 2018 -tutkimukseen osallistuneet. Jalkapalloilijat olivat myös kilpailullisempia kuin LIITU 2018 -tutkimuksen nuoret. Tutkittujen sukupuolten välisessä vertailussa tyttöjen vastauksissa korostuivat liikunnan iloon, sosiaalisuuteen ja terveyteen liittyvät merkitykset poikia enemmän. Pojat puolestaan olivat tyttöjä kilpailullisempia. Joukkueiden välisessä vertailussa havaittiin maajoukkuepelaajien olevan hieman aluepelaajia kilpailullisempia. Pelaajien jalkapalloharrastuksessaan tärkeäksi kokemat asiat olivat pääosin samoja kuin asiat, jotka he kokivat tärkeiksi liikunnassaan yleisesti. Se, että nuoret fyysisesti aktiiviset jalkapalloilijat löysivät runsaasti tärkeitä merkityksiä liikunnastaan, ennustanee heidän olevan liikunnallisesti aktiivisia myös aikuisiällä.
Omakohtainen liikunta on yksi liikuntasuhteen neljästä osa-alueesta, ja ihmisen omalle liikunnalleen löytämät merkitykset ohjaavat hänen liikuntakäyttäytymistään. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa 15-vuotiaiden maa- ja aluejoukkuejalkapalloilijoiden omalle liikunnalleen ja jalkapalloharrastukselleen löytämiä merkityksiä. Tutkimuksessa vertailtiin tutkittujen löytämiä tärkeitä liikuntamerkityksiä tyttöjen ja poikien sekä maa- ja aluejoukkuepelaajien välillä. Lisäksi jalkapalloilijoiden omalle liikunnalleen löytämiä merkityksiä vertailtiin LIITU 2018 -tutkimukseen osallistuneiden saman ikäisten nuorten liikuntamerkityksiin. Tähän kvantitatiiviseen kyselytutkimukseen osallistui 156 15-vuotiasta jalkapalloilijaa, joista tyttöjä oli 79 ja poikia 77. Kyselyt jalkapalloilijoille tehtiin marras- ja joulukuussa 2019.
Tutkitut nuoret jalkapalloilijat löysivät omalle liikunnalleen selkeästi useampia tärkeitä merkityksiä kuin vastaavan ikäiset LIITU 2018 -tutkimukseen osallistuneet. Jalkapalloilijat olivat myös kilpailullisempia kuin LIITU 2018 -tutkimuksen nuoret. Tutkittujen sukupuolten välisessä vertailussa tyttöjen vastauksissa korostuivat liikunnan iloon, sosiaalisuuteen ja terveyteen liittyvät merkitykset poikia enemmän. Pojat puolestaan olivat tyttöjä kilpailullisempia. Joukkueiden välisessä vertailussa havaittiin maajoukkuepelaajien olevan hieman aluepelaajia kilpailullisempia. Pelaajien jalkapalloharrastuksessaan tärkeäksi kokemat asiat olivat pääosin samoja kuin asiat, jotka he kokivat tärkeiksi liikunnassaan yleisesti. Se, että nuoret fyysisesti aktiiviset jalkapalloilijat löysivät runsaasti tärkeitä merkityksiä liikunnastaan, ennustanee heidän olevan liikunnallisesti aktiivisia myös aikuisiällä.