Henkilöstön kokemukset organisaatiomuutoksista ja osaamisen hyödyntämisestä sekä asenteet organisaation muutostarpeita kohtaan
Lauretsalo, Reetta (2020-02-28)
Henkilöstön kokemukset organisaatiomuutoksista ja osaamisen hyödyntämisestä sekä asenteet organisaation muutostarpeita kohtaan
(28.02.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003117952
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003117952
Tiivistelmä
Henkilöstön muutoskokemuksella on merkittäviä vaikutuksia organisaatiomuutosten onnistumiseen ja tehokas muutosjohtaminen vaatii ymmärrystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat henkilöstön muutoskokemuksen syntymiseen. Tässä tutkimuksessa tutkittiin yhden suomalaisen kunnan teknisen toimialan henkilöstön kokemuksia aiemmin toteutetusta organisaatiomuutoksesta ja heidän suhtautumistaan organisaation tulevaisuuden muutostarpeisiin. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä teknisen toimialan henkilöstölle (N = 161).
Tutkimuksessa haluttiin selvittää, onko työntekijän aiemmalla kokemuksella organisaatiomuutoksesta yhteys siihen, miten hän suhtautuu organisaation muutostarpeeseen tulevaisuudessa. Lisäksi tutkittiin, onko työntekijän kokemuksella siitä, miten hyvin hänen ammatillinen osaamisensa tulee hyödynnetyksi organisaatiossa yhteys siihen, miten hän suhtautuu organisaation muutostarpeeseen. Kyselyssä olleista avoimista kommenteista analysoitiin ovatko esiin nousevat teemat linjassa olemassa olevan kirjallisuuden kanssa.
Muuttujien välisiä yhteyksiä analysoitiin χ² -riippumattomuustestillä. Tulosten perusteella henkilöt, jotka kokivat, ettei heidän osaamisensa tule täysimittaisesti hyödynnetyksi nykyisissä työtehtävissä, arvioivat muutoksesta olevan enemmän hyötyä kuin he, jotka kokivat osaamisensa tulevan täysimittaisesti jo nyt hyödynnetyksi. Henkilön kokemuksen edellisestä organisaatiomuutoksesta ei havaittu olevan yhteydessä arvioon organisaation muutostarpeesta.
Monivalintavastausten lisäksi vastaajat saivat antaa avoimia kommentteja monivalintakysymyksiin. Näissä annetut kuvaukset jo tehdystä aiemmasta organisaatiomuutoksesta tukevat aiemman kirjallisuuden perusteella muodostunutta käsitystä organisaatiomuutoksen onnistumisen suurimmista riskitekijöistä, joita ovat esimerkiksi huono johtaminen ja henkilöstön näkemysten sivuuttaminen. Vastaukset osoittivat myös, kuinka paljon henkilöstön kokemukset muutoksesta vaihtelivat. Osa kommentoi muutoksen lisänneen toiminnan sekavuutta, kun taas osa koki, ettei organisaatiomuutos vaikuttanut lainkaan työntekoon.
Tutkimuksessa haluttiin selvittää, onko työntekijän aiemmalla kokemuksella organisaatiomuutoksesta yhteys siihen, miten hän suhtautuu organisaation muutostarpeeseen tulevaisuudessa. Lisäksi tutkittiin, onko työntekijän kokemuksella siitä, miten hyvin hänen ammatillinen osaamisensa tulee hyödynnetyksi organisaatiossa yhteys siihen, miten hän suhtautuu organisaation muutostarpeeseen. Kyselyssä olleista avoimista kommenteista analysoitiin ovatko esiin nousevat teemat linjassa olemassa olevan kirjallisuuden kanssa.
Muuttujien välisiä yhteyksiä analysoitiin χ² -riippumattomuustestillä. Tulosten perusteella henkilöt, jotka kokivat, ettei heidän osaamisensa tule täysimittaisesti hyödynnetyksi nykyisissä työtehtävissä, arvioivat muutoksesta olevan enemmän hyötyä kuin he, jotka kokivat osaamisensa tulevan täysimittaisesti jo nyt hyödynnetyksi. Henkilön kokemuksen edellisestä organisaatiomuutoksesta ei havaittu olevan yhteydessä arvioon organisaation muutostarpeesta.
Monivalintavastausten lisäksi vastaajat saivat antaa avoimia kommentteja monivalintakysymyksiin. Näissä annetut kuvaukset jo tehdystä aiemmasta organisaatiomuutoksesta tukevat aiemman kirjallisuuden perusteella muodostunutta käsitystä organisaatiomuutoksen onnistumisen suurimmista riskitekijöistä, joita ovat esimerkiksi huono johtaminen ja henkilöstön näkemysten sivuuttaminen. Vastaukset osoittivat myös, kuinka paljon henkilöstön kokemukset muutoksesta vaihtelivat. Osa kommentoi muutoksen lisänneen toiminnan sekavuutta, kun taas osa koki, ettei organisaatiomuutos vaikuttanut lainkaan työntekoon.