Painoindeksi kliinisessä lääketieteessä
Riikonen, Risto (2020-03-11)
Painoindeksi kliinisessä lääketieteessä
Riikonen, Risto
(11.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003249141
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003249141
Tiivistelmä
Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on arvioida painoindeksin (body mass index, BMI) matemaattista pohjaa ja BMI:n soveltuvuutta lihavuuteen liittyvien terveyshaittojen seulontaan. Katsauksessa käsitellään BMI:n historiaa ja sen valintaa lihavuutta ja yksilön painoa kuvailevaksi arvoksi. Lisäksi BMI:tä verrataan muihin antropometrisiin arvoihin. Katsauksessa käsitellään BMI:tä sairauksien riskitekijänä ja lihavuuden aiheuttamia tautimekanismeja. Aineistona tässä kirjallisuuskatsauksessa käytettiin artikkeleita kotimaisista ja ulkomaisista tiedejulkaisuista, oppikirjoja ja hoitosuosituksia. Lisäksi käytettiin materiaalina sosiaali- ja terveysministeriön asetuksia kiireettömän hoidon kriteereistä ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusraportteja. BMI:tä on käytetty noin 40 vuoden ajan luokittelemaan yksilön ja väestöjen painoa. BMI:n nykyiset rajat normaalipainolle, alipainolle ja lihavuudelle perustuvat osittain vakuutuslaitosten epidemiologisesti 1900-luvulla havaitsemiin painon terveysvaikutuksiin ja Maailman terveysjärjestön (World Health Organization, WHO) 1990-luvulla kokoamiin tietoihin optimaalisista BMI-arvoista. BMI:llä on pyritty arvioimaan potilaan riskiä sairastua lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin ja arvioimaan yksilön sairauden lihavuuden selitysosuutta. BMI:tä ja lasten normaalikasvun seurantaan sopivaa ISO-BMI:tä käytetään terveysneuvonnassa lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. BMI ei pysty arvioimaan rasvakudoksen jakautumista elimistössä, mikä on tärkeä tekijä lihavuuden eli ylimääräisen rasvakudoksen aiheuttamassa riskissä eri sairauksille. BMI:n laskentakaava ei ole lihavuuden tutkimukselle ihanteellinen, ja siitä saavat tulokset ovat tutkittavien rodusta, pituudesta, sukupuolesta ja rasva- ja lihasmassasta ja nestetasapainosta riippuvaisia. Lihavuuteen liittyvistä sairauksista merkittävimpiä ovat verenpainetauti, kardiovaskulaarisairaudet, tyypin II diabetes ja munuaissairaudet. BMI:n yhteys verenpaineeseen on melko lineaarinen, mutta muihin em. sairauksiin vyötärön ympäryksen yhteys on BMI:tä selkeämpi. Lihavuus on lisääntynyt lähes kaikkialla epidemiaksi ja lihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa tulisi tehostaa. BMI:n kanssa parhaiten sopisi vyötärönympärys seulomaan niitä potilaita, jotka ovat vaarassa lihavuuden aiheuttamille sairauksille.