Terrorismin itseopiskelun kriminalisointi laillisuusperiaatteen näkökulmasta arvioituna
Hautakangas, Krista (2020-04-02)
Terrorismin itseopiskelun kriminalisointi laillisuusperiaatteen näkökulmasta arvioituna
(02.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041718965
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041718965
Tiivistelmä
Tutkielma keskittyy tarkastelemaan kouluttautumista terrorismirikoksen tekemistä varten koskevaa kriminalisointia laillisuusperiaatteen näkökulmasta. Niin sanottu terrorismin itseopiskelu otettiin 9.11.2018 osaksi kansallisen rikoslain 34 a luvun terrorismirikoksia koskevaa sääntelyä, kun kouluttautumisrikosta koskevaa 4 b §:ää muutettiin lailla 874/2018. Kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten voi näin ollen tapahtua joko kouluttajan ohjauksessa tapahtuvana kouluttautumisena tai itseopiskeluna.
Tutkielmassa tutkitaan, vastaako terrorismin itseopiskelun kriminalisointi laillisuusperiaatteen asettamiin vaatimuksiin erityisesti epätäsmällisyyskiellon näkökulmasta, kiinnittäen huomiota itseopiskelun kriminalisoinnin luonteeseen rikoksen ns. valmistelun valmisteluun ulottuvana kriminalisointina valmistelukriminalisointeihin liittyvä korostunut täsmällisyysvaatimus huomioiden. Tutkielmassa arvioidaan myös oikeusturvaan liittyviä näkökohtia laillisuusperiaatteen täsmällisyysvaatimukseen olennaisesti liittyvänä osana. Arvioinnissa sitoudutaan oikeusteoreettisesti erityisesti Sakari Melanderin kehittämään kriminalisointiteoriaan sen sisältämien kriminalisointiperiaatteiden ja perusoikeuksien rajoitusedellytysten asettamat vaatimukset huomioiden. Tärkeässä asemassa ovat myös terrorismirikossääntelyä koskevat lain esityöt ja terrorismirikosdirektiivi (EU) 2017/541 valmisteluasiakirjoineen. Tutkielma on tutkimuskohdetta rikosoikeusteoreettisen lainopin kautta lähestyvä, kriminaalipoliittisesti suuntautunut tutkimus.
Tutkielmassa katsotaan, ettei itseopiskelun kriminalisointi ole täysin ongelmaton laillisuusperiaatteen näkökulmasta arvioituna, mutta todetaan, että laillisuusperiaatteen täsmällisyysvaatimus on otettu kansallisesti huomioon niin hyvin kuin se on ollut mahdollista säännöksen kansainvälisperäisyys huomioiden. Laillisuusperiaatteen sisältämän täsmällisyysvaatimuksen ja valmistelukriminalisointien taustalla vallitsee voimakas kriminaalipoliittinen ristiveto, jossa terrorismin torjunnan ennaltaehkäisevä funktio ja proaktiivinen, valmistelukriminalisointeja suosiva rikosoikeus haastavat perinteisen rationaalisen ja humaanin, valmistelukriminalisointeihin pidättyväisesti suhtautuvan kriminaalipolitiikan. Laillisuusperiaatteeseen ja valmistelukriminalisointien korostuneeseen täsmällisyyteen olennaisesti liittyvien oikeusturvanäkökohtien osalta todetaan, ettei itseopiskelun kriminalisointi johda tilanteisiin, joissa henkilö päätyisi liian kevyin perustein rikosprosessin asianosaiseksi kouluttautumisrikoksesta epäiltynä tai syytettynä. Kriminalisointiperiaatteiden selkeyttäminen ja systematisoiminen EU:n tasolla toisi kuitenkin kaivattua johdonmukaisuutta laillisuusperiaatteen täysimääräiseen huomioimiseen rikosoikeudellisten direktiivien valmistelussa.
Tutkielmassa tutkitaan, vastaako terrorismin itseopiskelun kriminalisointi laillisuusperiaatteen asettamiin vaatimuksiin erityisesti epätäsmällisyyskiellon näkökulmasta, kiinnittäen huomiota itseopiskelun kriminalisoinnin luonteeseen rikoksen ns. valmistelun valmisteluun ulottuvana kriminalisointina valmistelukriminalisointeihin liittyvä korostunut täsmällisyysvaatimus huomioiden. Tutkielmassa arvioidaan myös oikeusturvaan liittyviä näkökohtia laillisuusperiaatteen täsmällisyysvaatimukseen olennaisesti liittyvänä osana. Arvioinnissa sitoudutaan oikeusteoreettisesti erityisesti Sakari Melanderin kehittämään kriminalisointiteoriaan sen sisältämien kriminalisointiperiaatteiden ja perusoikeuksien rajoitusedellytysten asettamat vaatimukset huomioiden. Tärkeässä asemassa ovat myös terrorismirikossääntelyä koskevat lain esityöt ja terrorismirikosdirektiivi (EU) 2017/541 valmisteluasiakirjoineen. Tutkielma on tutkimuskohdetta rikosoikeusteoreettisen lainopin kautta lähestyvä, kriminaalipoliittisesti suuntautunut tutkimus.
Tutkielmassa katsotaan, ettei itseopiskelun kriminalisointi ole täysin ongelmaton laillisuusperiaatteen näkökulmasta arvioituna, mutta todetaan, että laillisuusperiaatteen täsmällisyysvaatimus on otettu kansallisesti huomioon niin hyvin kuin se on ollut mahdollista säännöksen kansainvälisperäisyys huomioiden. Laillisuusperiaatteen sisältämän täsmällisyysvaatimuksen ja valmistelukriminalisointien taustalla vallitsee voimakas kriminaalipoliittinen ristiveto, jossa terrorismin torjunnan ennaltaehkäisevä funktio ja proaktiivinen, valmistelukriminalisointeja suosiva rikosoikeus haastavat perinteisen rationaalisen ja humaanin, valmistelukriminalisointeihin pidättyväisesti suhtautuvan kriminaalipolitiikan. Laillisuusperiaatteeseen ja valmistelukriminalisointien korostuneeseen täsmällisyyteen olennaisesti liittyvien oikeusturvanäkökohtien osalta todetaan, ettei itseopiskelun kriminalisointi johda tilanteisiin, joissa henkilö päätyisi liian kevyin perustein rikosprosessin asianosaiseksi kouluttautumisrikoksesta epäiltynä tai syytettynä. Kriminalisointiperiaatteiden selkeyttäminen ja systematisoiminen EU:n tasolla toisi kuitenkin kaivattua johdonmukaisuutta laillisuusperiaatteen täysimääräiseen huomioimiseen rikosoikeudellisten direktiivien valmistelussa.