Oikeushenkilön rangaistusvastuu ja yhteisösakko eräiden käräjäoikeuksien ratkaisukäytännössä vuosina 2016-2018
Hakala, Laura (2020-04-08)
Oikeushenkilön rangaistusvastuu ja yhteisösakko eräiden käräjäoikeuksien ratkaisukäytännössä vuosina 2016-2018
(08.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020050725649
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020050725649
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on rikoslain 9 luvun mukaisten oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevien säännösten käytännön soveltaminen eräiden käräjäoikeuksien ratkaisukäytännössä.
Pääasiallinen tutkimuskysymys on millaisissa tilanteissa eräät käräjäoikeudet ovat katsoneet oikeushenkilön rangaistusvastuun edellytysten täyttyneen ja millaisissa tilanteissa oikeushenkilö on jätetty yhteisösakkoon tuomitsematta vuosina 2016-2018. Tutkimuskysymykseen vastaaminen edellyttää lisäksi seuraavien kysymysten tarkastelua: mitä tarkoittaa oikeushenkilön rangaistusvastuu ja mitkä ovat yhteisösakon tuomitsemisen sekä tuomitsematta jättämisen edellytykset; mitkä ovat yhteisösakon mittaamisharkinnassa käytettävät perusteet; minkälaisia yhteisösakkoon johtaneet rikokset ovat olleet piirteiltään ja olosuhteiltaan; minkälaisten olosuhteiden vallitessa käräjäoikeudet ovat päätyneet yhteisösakon tuomitsematta jättämiseen; kuinka paljon ja minkä suuruisia yhteisösakkoja käräjäoikeudet ovat tuominneet ja miten ne ovat soveltaneet yhteisösakon mittaamisharkinnassa käytettäviä perusteita.
Kyseessä on rikoslainoppia ja empiirisiä tutkimusmetodeja yhdistävä tutkimus. Tutkimuskysymyksiin vastataan oikeuskirjallisuuden, virallislähteiden ja käräjäoikeuksien oikeuskäytännön avulla. Tutkielman toteuttamista varten on kerätty Manner-Suomen käräjäoikeuksien vuosina 2016-2018 ratkaisemat asiat, joissa on sovellettu rikoslain yhteisösakkoa koskevaa säännöstä (RL 9:5). Tutkimuksessa käytettävä aineisto on edelleen rajattu kuuteen käräjäoikeuteen.
Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan todeta, että oikeushenkilön rangaistusvastuun edellytykset ovat useimmiten täyttyneet työturvallisuusrikoksissa keskijohtoon kuuluvien henkilöiden valvontavelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi, jonka seurauksena työntekijä on loukkaantunut. Oikeushenkilö on tyypillisesti jätetty yhteisösakkoon tuomitsematta RL 9:4.2 mukaisella kohtuuttomuusperusteella tilanteissa, joissa rangaistuksen määrääminen johtaisi RL 9:4.2:n 3 kohdan mukaiseen kahdesti rankaisemiseen tai tilanteissa, joissa oikeushenkilö on rikoksen jälkeen ryhtynyt toimiin uusien rikosten ehkäisemiseksi RL 9:4.2:n 2 kohdan mukaisesti. Yhteisösakkojen suuruuksista todettakoon, että suurin osa tuomituista yhteisösakoista on ollut alle 10.000 euroa.
Pääasiallinen tutkimuskysymys on millaisissa tilanteissa eräät käräjäoikeudet ovat katsoneet oikeushenkilön rangaistusvastuun edellytysten täyttyneen ja millaisissa tilanteissa oikeushenkilö on jätetty yhteisösakkoon tuomitsematta vuosina 2016-2018. Tutkimuskysymykseen vastaaminen edellyttää lisäksi seuraavien kysymysten tarkastelua: mitä tarkoittaa oikeushenkilön rangaistusvastuu ja mitkä ovat yhteisösakon tuomitsemisen sekä tuomitsematta jättämisen edellytykset; mitkä ovat yhteisösakon mittaamisharkinnassa käytettävät perusteet; minkälaisia yhteisösakkoon johtaneet rikokset ovat olleet piirteiltään ja olosuhteiltaan; minkälaisten olosuhteiden vallitessa käräjäoikeudet ovat päätyneet yhteisösakon tuomitsematta jättämiseen; kuinka paljon ja minkä suuruisia yhteisösakkoja käräjäoikeudet ovat tuominneet ja miten ne ovat soveltaneet yhteisösakon mittaamisharkinnassa käytettäviä perusteita.
Kyseessä on rikoslainoppia ja empiirisiä tutkimusmetodeja yhdistävä tutkimus. Tutkimuskysymyksiin vastataan oikeuskirjallisuuden, virallislähteiden ja käräjäoikeuksien oikeuskäytännön avulla. Tutkielman toteuttamista varten on kerätty Manner-Suomen käräjäoikeuksien vuosina 2016-2018 ratkaisemat asiat, joissa on sovellettu rikoslain yhteisösakkoa koskevaa säännöstä (RL 9:5). Tutkimuksessa käytettävä aineisto on edelleen rajattu kuuteen käräjäoikeuteen.
Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan todeta, että oikeushenkilön rangaistusvastuun edellytykset ovat useimmiten täyttyneet työturvallisuusrikoksissa keskijohtoon kuuluvien henkilöiden valvontavelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi, jonka seurauksena työntekijä on loukkaantunut. Oikeushenkilö on tyypillisesti jätetty yhteisösakkoon tuomitsematta RL 9:4.2 mukaisella kohtuuttomuusperusteella tilanteissa, joissa rangaistuksen määrääminen johtaisi RL 9:4.2:n 3 kohdan mukaiseen kahdesti rankaisemiseen tai tilanteissa, joissa oikeushenkilö on rikoksen jälkeen ryhtynyt toimiin uusien rikosten ehkäisemiseksi RL 9:4.2:n 2 kohdan mukaisesti. Yhteisösakkojen suuruuksista todettakoon, että suurin osa tuomituista yhteisösakoista on ollut alle 10.000 euroa.