Korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen eri valtioissa
Sirkiä, Amanda (2020-04-22)
Korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen eri valtioissa
(22.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051127228
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051127228
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee korkojen vähennysoikeuden hyödyntämistä ja sen rajoittamista eri valtioissa. Korkojen vähennysoikeuden hyödyntäminen on yksi yleisimpiä ja helpoimpia kansainvälisten konsernien verosuunnittelun keinoja. Korkotulot halutaan yleensä näyttää matalan verorasituksen valtioissa, joissa korkotuloa verotetaan hyvin vähän tai ei ollenkaan, kun taas korkomenot halutaan näyttää korkean verorasituksen valtioissa, joissa ne voidaan vähentää verotuksessa. Näin voitot voidaan helposti konsernin sisäisesti siirtää näytettäviksi siellä, missä verorasitus on pienin, mutta samalla valtiot menettävät niille kuuluvia verotulojaan.
Tutkielmassa käydään ensin läpi syitä ilmiön taustalla, kuten konsernimuodossa tapahtuvan liiketoiminnan luonnetta, vieraan ja oman pääoman rajanvedon ongelmia ja koron käsitteen tulkinnallisuutta. Lisäksi tutkielmassa kerrotaan BEPS-hankkeen toimenpiteen 4 ja EU:n ATA-direktiivin sisältö tiivistetysti ja lopuksi tarkastellaan muutamien eri valtioiden tämänhetkistä tilannetta BEPS-hankkeen suositusten implementoinnin ja olemassa olevan lainsäädännön osalta. Tutkielmassa on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen lähestymistapa, koska pääpaino on olemassa olevan lainsäädännön tarkastelussa. Tutkimuksessa on myös hieman oikeusvertaileva ote, koska tarkoituksena on myös hieman vertailla eri valtioiden lainsäädäntöjä.
Veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron ehkäisemiseksi korkojen vähennysoikeuden väärinkäyttöön on puututtu useissa valtioissa erilaisilla sääntelyillä. Korkojen avulla tehtävän voitonsiirron ongelma on muodostunut niin laajaksi, että OECD julkaisi vuonna 2015 BEPS-hankkeen toimenpiteessä 4 suosituksensa korkojen vähennysoikeuden rajoittamiseksi. Useissa valtioissa on ollut jo vuosikymmenien ajan erilaisia alikapitalisointisääntöjä, mutta perinteiset alikapitalisointisäännöt ovat saaneet rinnalleen tulosperusteiset korkojen vähennysoikeuden rajoittamisen keinot, jotka ovat myös BEPS-hankkeen sääntelysuosituksia. Varsinkin EU-valtioissa ATA-direktiivin jälkeen siirrytty suurimmaksi osaksi tulosperusteiseen sääntelyyn. EU:n ulkopuolisissa valtioissa perinteiset alikapitalisointisäännökset vaikuttavat olevan edelleen suosiossa.
Tutkielmassa käydään ensin läpi syitä ilmiön taustalla, kuten konsernimuodossa tapahtuvan liiketoiminnan luonnetta, vieraan ja oman pääoman rajanvedon ongelmia ja koron käsitteen tulkinnallisuutta. Lisäksi tutkielmassa kerrotaan BEPS-hankkeen toimenpiteen 4 ja EU:n ATA-direktiivin sisältö tiivistetysti ja lopuksi tarkastellaan muutamien eri valtioiden tämänhetkistä tilannetta BEPS-hankkeen suositusten implementoinnin ja olemassa olevan lainsäädännön osalta. Tutkielmassa on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen lähestymistapa, koska pääpaino on olemassa olevan lainsäädännön tarkastelussa. Tutkimuksessa on myös hieman oikeusvertaileva ote, koska tarkoituksena on myös hieman vertailla eri valtioiden lainsäädäntöjä.
Veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron ehkäisemiseksi korkojen vähennysoikeuden väärinkäyttöön on puututtu useissa valtioissa erilaisilla sääntelyillä. Korkojen avulla tehtävän voitonsiirron ongelma on muodostunut niin laajaksi, että OECD julkaisi vuonna 2015 BEPS-hankkeen toimenpiteessä 4 suosituksensa korkojen vähennysoikeuden rajoittamiseksi. Useissa valtioissa on ollut jo vuosikymmenien ajan erilaisia alikapitalisointisääntöjä, mutta perinteiset alikapitalisointisäännöt ovat saaneet rinnalleen tulosperusteiset korkojen vähennysoikeuden rajoittamisen keinot, jotka ovat myös BEPS-hankkeen sääntelysuosituksia. Varsinkin EU-valtioissa ATA-direktiivin jälkeen siirrytty suurimmaksi osaksi tulosperusteiseen sääntelyyn. EU:n ulkopuolisissa valtioissa perinteiset alikapitalisointisäännökset vaikuttavat olevan edelleen suosiossa.