LUMOSIKO LUKUPIIRI? : Lukuklaani-hankkeen lukupiirityöskentelyn yhteydet 3.-4.-luokkalaisten lukumotivaatioon
Ilomäki, Johanna (2020-04-27)
LUMOSIKO LUKUPIIRI? : Lukuklaani-hankkeen lukupiirityöskentelyn yhteydet 3.-4.-luokkalaisten lukumotivaatioon
(27.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051231649
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051231649
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin 3.- ja 4.-luokkalaisten lukumotivaatiota sekä lukupiirityöskentelyn yhteyttä oppilaiden lukumotivaatioon. Tutkimuksen lukupiiri-interventio toteutettiin Lukuklaani-hankkeen Käsikirja lukupiireihin -oppaan ohjei-den mukaisesti ja siinä hyödynnettiin hankkeen kouluille lahjoittamia kirjoja. Lukuklaani-hankkeen yhtenä päämääränä on innostaa 3.–4.-luokkalaisia lukemaan.
Tutkielmassa lukumotivaatiota kartoitettiin neljän osa-alueen avulla: lukemisasenne, lukijaminäkuva, sisäinen motivaatio ja sosiaalinen lukeminen. Tutkittavat (N=61) jaettiin osa-alueilla saatujen keskiarvojen perusteella hyvin, jonkin verran ja heikosti motivoituneiden ryhmiin. Lukumotivaatiota tarkasteltiin paitsi koko otoksen myös erikseen poikien ja tyttöjen osalta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Tutkittavat täyttivät kyselylomakkeen kahdesti: ennen lukupiiri-interventiota ja välittömästi sen jälkeen. Kyselylomakkeessa oli 32 lukemiseen liittyvää väittämää. Oppilaiden tuli valita vastauksena neliportaisesta Likert-asteikolta. Vastaukset analysoitiin määrällisesti tilasto-ohjelmaa apuna käyttäen.
Alkumittauksen tulosten perusteella hyvin motivoituneiden ryhmän keskiarvot olivat korkeampia kuin heikosti motivoituneiden kaikilla neljällä lukumotivaation osa-alueella. Jonkin verran motivoituneet saivat heikosti motivoituneita korkeammat keskiarvot kaikilla muilla motivaation osa-alueilla paitsi sosiaalisessa lukemisessa. Jonkin verran motivoituneiden lukumotivaation keskiarvot jäivät hyvin motivoituneita alhaisemmiksi kaikilla muilla paitsi lukijaminäkuvan osa-alueella. Tytöt pärjäsivät poikia paremmin kaikilla osa-alueilla.
Interventiolla havaittiin olevan positiivinen vaikutus tutkittavien lukijaminäkuvaan. Jonkin verran motivoituneet hyötyivät interventiosta myös kaikilla muilla mitatuilla osa-alueilla. Tarkasteltaessa hyvin ja heikosti motivoituneiden ryhmiä sekä erikseen poikia ja tyttöjä lukupiirityöskentely ei edistänyt lukumotivaation syntyä lukijaminäkuvan lisäksi muilla osa-alueilla, vaan motivaatio säilyi niissä ennallaan tai laski.
Tulosten perusteella näyttää siltä, että lukupiirityöskentely Lukuklaani-hankkeen ohjeistuksen mukaisesti ei täysin onnistunut tavoitteessaan innostaa oppilaita lukemaan. Lukumotivaation kehittymisen esteiksi voidaan nimetä lukijoiden riittämättömät autonomian ja yhteenkuuluvuuden kokemukset intervention aikana. Näiden seikkojen toteutumiseen tulisikin lukupiirityöskentelyssä jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.
Tutkielmassa lukumotivaatiota kartoitettiin neljän osa-alueen avulla: lukemisasenne, lukijaminäkuva, sisäinen motivaatio ja sosiaalinen lukeminen. Tutkittavat (N=61) jaettiin osa-alueilla saatujen keskiarvojen perusteella hyvin, jonkin verran ja heikosti motivoituneiden ryhmiin. Lukumotivaatiota tarkasteltiin paitsi koko otoksen myös erikseen poikien ja tyttöjen osalta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Tutkittavat täyttivät kyselylomakkeen kahdesti: ennen lukupiiri-interventiota ja välittömästi sen jälkeen. Kyselylomakkeessa oli 32 lukemiseen liittyvää väittämää. Oppilaiden tuli valita vastauksena neliportaisesta Likert-asteikolta. Vastaukset analysoitiin määrällisesti tilasto-ohjelmaa apuna käyttäen.
Alkumittauksen tulosten perusteella hyvin motivoituneiden ryhmän keskiarvot olivat korkeampia kuin heikosti motivoituneiden kaikilla neljällä lukumotivaation osa-alueella. Jonkin verran motivoituneet saivat heikosti motivoituneita korkeammat keskiarvot kaikilla muilla motivaation osa-alueilla paitsi sosiaalisessa lukemisessa. Jonkin verran motivoituneiden lukumotivaation keskiarvot jäivät hyvin motivoituneita alhaisemmiksi kaikilla muilla paitsi lukijaminäkuvan osa-alueella. Tytöt pärjäsivät poikia paremmin kaikilla osa-alueilla.
Interventiolla havaittiin olevan positiivinen vaikutus tutkittavien lukijaminäkuvaan. Jonkin verran motivoituneet hyötyivät interventiosta myös kaikilla muilla mitatuilla osa-alueilla. Tarkasteltaessa hyvin ja heikosti motivoituneiden ryhmiä sekä erikseen poikia ja tyttöjä lukupiirityöskentely ei edistänyt lukumotivaation syntyä lukijaminäkuvan lisäksi muilla osa-alueilla, vaan motivaatio säilyi niissä ennallaan tai laski.
Tulosten perusteella näyttää siltä, että lukupiirityöskentely Lukuklaani-hankkeen ohjeistuksen mukaisesti ei täysin onnistunut tavoitteessaan innostaa oppilaita lukemaan. Lukumotivaation kehittymisen esteiksi voidaan nimetä lukijoiden riittämättömät autonomian ja yhteenkuuluvuuden kokemukset intervention aikana. Näiden seikkojen toteutumiseen tulisikin lukupiirityöskentelyssä jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.