Liikuntasuhde Move!-mittauksessa: Liikuntasuhteen yhteys opettajan käsityksiin ja toimintaan Move!-mittauksiin liittyen
Raiko, Annemari; Karjalainen, Ruben (2020-05-11)
Liikuntasuhde Move!-mittauksessa: Liikuntasuhteen yhteys opettajan käsityksiin ja toimintaan Move!-mittauksiin liittyen
(11.05.2020)
Lataukset:
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052939727
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052939727
Tiivistelmä
Move!-mittaus on vuonna 2016 käyttöön otettu kouluikäisten fyysisen toimintakyvyn seuranta- ja palautejärjestelmä. Sen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kannustaa oppilaita huolehtimaan omasta fyysisestä toimintakyvystään. Opetussuunnitelma velvoittaa opettajia suorittamaan Move!-mittaukset peruskoulun 5- ja 8-luokkalaisille.
Move!-mittausta on toteutettu neljä vuotta osana opetussuunnitelmaa, ja opettajilla on ollut aikaa omaksua se osaksi liikunnanopetusta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opettajien tämänhetkistä käsitystä Move!-mittauksen toimivuudesta, miten he antoivat palautetta mittauksen aikana ja miten he hyödynsivät saatuja tuloksia. Lisäksi selvitettiin, oliko opettajan liikuntasuhteella yhteyttä tähän.
Tutkimus toteutettiin Survey-tutkimuksena ja vastaukset kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistui 124 vastaajaa. Vastaajat olivat liikuntaa opettavia opettajia, jotka olivat järjestäneet Move!-mittauksen vähintään kerran. Vastaukset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Tilastollista dataa täydennettiin avoimien kysymysten vastauksilla. Liikuntasuhteen yhteyden selvittämistä varten luotiin sitä kuvaava kolmitasoinen summamuuttuja (matala, keskitason ja korkea liikuntasuhde). Liikuntasuhteen yhteyttä opettajan käsityksiin ja toimintaan Move!-mittauksiin liittyen havainnoitiin ristiintaulukoinnin sekä Khii-neliön riippumattomuustestin avulla.
Vastaajien käsitykset Move!:n tavoitteiden toteutumisesta olivat kaksijakoisia. Vastauksissa korostettiin myös palautteen merkitystä osana mittausta, kun taas ylävartalon kohotus ja punnerrus nähtiin mittauksen kannalta huonommin toimivina osioina. Lähes puolet vastaajista eivät hyödyntäneet mittauksen tuloksia ollenkaan koulupäivän suunnittelussa. Korkean liikuntasuhteen vastaajien havaittiin olevan aktiivisempia käymään läpi ja hyödyntämään mittauksen tuloksia.
Opettajien käsitykset Move!-mittauksista ovat pitkälti samanlaisia kuin aiemmissa Move!:a käsittelevissä pro gradu -tutkielmissa ja muissa kuntotestejä käsittelevissä tutkimuksissa. Mittausten aiheuttaman ylimääräisen työn uskottiin myös vaikuttavan vallitseviin käsityksiin. Liikuntasuhteen yhteyden tulosten hyödyntämiseen pohdittiin johtuvan siitä, että liikuntasuhteen kasvaessa vastaajilla on enemmän motivaatiota ja tietoutta hyödyntää mittauksen tuloksia koulupäivän suunnittelussa.
Asiasanat
Move!-mittaus, liikuntasuhde, fyysinen toimintakyky, käsitys, hyödyntäminen
Move!-mittausta on toteutettu neljä vuotta osana opetussuunnitelmaa, ja opettajilla on ollut aikaa omaksua se osaksi liikunnanopetusta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opettajien tämänhetkistä käsitystä Move!-mittauksen toimivuudesta, miten he antoivat palautetta mittauksen aikana ja miten he hyödynsivät saatuja tuloksia. Lisäksi selvitettiin, oliko opettajan liikuntasuhteella yhteyttä tähän.
Tutkimus toteutettiin Survey-tutkimuksena ja vastaukset kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistui 124 vastaajaa. Vastaajat olivat liikuntaa opettavia opettajia, jotka olivat järjestäneet Move!-mittauksen vähintään kerran. Vastaukset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Tilastollista dataa täydennettiin avoimien kysymysten vastauksilla. Liikuntasuhteen yhteyden selvittämistä varten luotiin sitä kuvaava kolmitasoinen summamuuttuja (matala, keskitason ja korkea liikuntasuhde). Liikuntasuhteen yhteyttä opettajan käsityksiin ja toimintaan Move!-mittauksiin liittyen havainnoitiin ristiintaulukoinnin sekä Khii-neliön riippumattomuustestin avulla.
Vastaajien käsitykset Move!:n tavoitteiden toteutumisesta olivat kaksijakoisia. Vastauksissa korostettiin myös palautteen merkitystä osana mittausta, kun taas ylävartalon kohotus ja punnerrus nähtiin mittauksen kannalta huonommin toimivina osioina. Lähes puolet vastaajista eivät hyödyntäneet mittauksen tuloksia ollenkaan koulupäivän suunnittelussa. Korkean liikuntasuhteen vastaajien havaittiin olevan aktiivisempia käymään läpi ja hyödyntämään mittauksen tuloksia.
Opettajien käsitykset Move!-mittauksista ovat pitkälti samanlaisia kuin aiemmissa Move!:a käsittelevissä pro gradu -tutkielmissa ja muissa kuntotestejä käsittelevissä tutkimuksissa. Mittausten aiheuttaman ylimääräisen työn uskottiin myös vaikuttavan vallitseviin käsityksiin. Liikuntasuhteen yhteyden tulosten hyödyntämiseen pohdittiin johtuvan siitä, että liikuntasuhteen kasvaessa vastaajilla on enemmän motivaatiota ja tietoutta hyödyntää mittauksen tuloksia koulupäivän suunnittelussa.
Asiasanat
Move!-mittaus, liikuntasuhde, fyysinen toimintakyky, käsitys, hyödyntäminen