Ihan pihalla : Päiväkotien ja koulujen pihojen konkreettiset ominaisuudet ja miten varhaiskasvatuksen- ja luokanopettajat kokevat pihat oppimisympäristöinä

Abstract

Pro-gradu työ jatkaa tutkijoiden aiemmin toteuttamaa kandidaatin tutkielmaa, jossa tutkittiin esikouluikäisten lasten pihojen oppimisympäristöjä. Tutkijoilla oli jo kandidaatin työtä tehdessä ajatus, että jatkavat pro-gradu työssä kyseistä tutkimusta. Tässä tutkimuksessa toteutetun havainnoinnin tarkoituksena oli selvittää koulujen ja päiväkotien pihojen konkreettisia eroja ja haastattelun tarkoitus oli selvittää luokanopettajien ja varhaiskasvatuksen opettajien ajatuksia pihoista oppimisympäristöinä ja konkreettisten ominaisuuksien vaikutuksesta lasten hyvinvointiin. Tutkimukseen valikoitui yhteensä kuusi kohdetta. Kolme Varsinais-Suomessa sijaitsevaa päiväkodin esikouluryhmää. Yksi esikouluryhmistä oli yksityisen päiväkodin esikouluryhmä, yksi oli kaupungin päiväkodin esikouluryhmä sekä yksi kaupungin esiopetusryhmä, joka toimi peruskoulun yhteydessä. Tutkimukseen osallistui esiopetusryhmien lisäksi kolme peruskoulun alaluokkaa. Yksi oli pieni kyläkoulu, yksi yhtenäiskoulu ja yksi tavallinen alakoulu. Kaikki kohteet sijaitsivat Varsinais-Suomen alueella. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia sekä teemahaastattelua. Tutkijat observoivat esikouluryhmien ja koulujen ulkoiluja kahden viikon ajan Tässä tutkimuksessa tutkijat käyttivät systemaattista havainnointia, jolloin tutkijat olivat ulkopuolisia havainnoijia. Toisena aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu, jossa tutkijat haastattelivat esikouluryhmien varhaiskasvatuksen opettajia ja alkuopetusluokkien opettajia. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin sisällön analyysillä. Tutkimuksessa toteutetun havainnoinnin perusteella voidaan sanoa, että päiväkodeissa on enemmän fyysisiä ominaisuuksia, kuin kouluissa. Haastattelujen perusteella voidaan sanoa, että konkreettiset ominaisuudet päiväkotien pihoilla tukivat lasten hyvinvointia, kun taas kouluissa ominaisuuksien puuttuminen laski hyvinvointia.

This postgraduate work continues previous pro-seminary thesis on pre-school learning environments. The researchers had that idea already when they write their pro-seminary work. The purpose of this observation in this study was to find out the concrete differences between the yards of schools and kindergartens. The purpose of the interview was, find out the thoughts of classroom teachers and early childhood teachers about the importance of concrete elements in the overall well-being of children. Six subjects were selected for the study. All of these subjects located in Southwest Finland. Three kindergarten preschool groups and thee primary school class. One of the preschool groups was a private kindergartens preschool group, one was a city kindergarten preschool group, and one was a city preschool group that operated in conjunction with elementary school. One of the primary school class was a small village school, one a unitary school and one an ordinary primary school. Observation and interviews were used as data collection methods. The researchers observed the outdoor activities of preschool groups and schools for two weeks and interviewed preschool teachers and primary school teachers. In this study the researchers used systematic observation, in which the researchers were external observers. The researchers used systematic observation, in which the researchers were external observers. The research method used was qualitative case study and the method of data collection was systematic observation and thematic interview. The interviews were transcribed and analyzed by content analysis. In this study, the researchers used two different methods of analysis. Content analysis in theme interview and hermeneutic analysis in observation. Based on the observation made in the study, it can be said that kindergartens have more physical characteristics than schools. Based on the interviews, it can be said that the concrete features in the kindergarten yard supported the well-being children, while in schools the lack of features decreased the well-being.