Nainen kesämaisemassa : Kesäidylli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun maalauksissa Suomessa
Engblom, Minna (2020-05-18)
Nainen kesämaisemassa : Kesäidylli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun maalauksissa Suomessa
(18.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062345501
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062345501
Tiivistelmä
Pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan naista tai naisen kuvaamaa kesäistä ja idyllistä maisemaa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun maalauksissa Suomessa. Tutkimuksessa on käytetty taidehistoriaan soveltuvaa ikonografista teoriaa ja yksityiskohtien tarkastelua yhdistettynä feministiseen lähilukemiseen ja paikantumiseen sekä uusmaterialismiin. Työ edustaa sekä perinteistä taiteentutkimusta että monitieteistä lähestymistapaa. Tutkimuksessa sovelletaan monitieteistä teoretisointia.
Tutkimusaineisto koostuu kuudesta öljyvärityöstä, jotka on valittu kuva-aiheiltaan edustamaan suomalaista kesämaisemaa yhdistäen siihen naisen kuvaamisen käytäntöjä. Maalaukset ovat Eero Järnefeltin Saimi kedolla vuodelta 1892, Albert Edelfeltin Haikon salongissa vuodelta 1888, Elin Danielson-Gambogin Kesäyö vuodelta 1890 ja Tyttö niityllä vuodelta 1885, Santeri Salokiven Näkymä Turusta vuodelta 1915 sekä Pekka Halosen Äiti ja lapsi koivun alla vuodelta 1911. Elin Danielson-Gambogin maalauksessa Kesäyö maisema on kuvattu ilman henkilöä, mutta sekin näyttäytyy tekijänsä kautta naisen maisemana.
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella ja aistia, millainen on naisen ja luonnon suhde käsittelemissäni suomalaisissa kesäidylleissä? Millä tavoin nainen on kuvissa esitetty ja haluttu nähdä taiteilijan toimesta, sekä mallin itsensä toimesta? Tarkastelen erilaisia kesämaiseman esittämisen tapoja huomioimalla taulun materiaalisena esineenä. Maalausten tekijöiden sekä tutkijan itsensä käyttämät tekniset ja materiaaliset seikat on myös otettu huomioon tässä pro gradu-tutkielmassa.
Kesän idylli, valo ja lämpö sekä keveys näyttäytyvät näissä kuudessa tarkastelemassani maalauksessa. Kesää kuvataan naisen kautta kaikissa hänen elämänvaiheissaan. Naisen ja luonnon suhde on tiivis tarkastelemissani maalauksissa. Nainen näyttäytyy sensuellina nuorena morsiamena, tai modernina puiston penkillä istuvana vapaa-ajan nautiskelijana. Nainen on myös kuvattu lapsi sylissään äidillisenä hahmona tai sisarena pianoa soittamassa, hän on ollut haaveisiinsa vaipunut ja naisen maalaama yön maisema.
Tutkimusaineisto koostuu kuudesta öljyvärityöstä, jotka on valittu kuva-aiheiltaan edustamaan suomalaista kesämaisemaa yhdistäen siihen naisen kuvaamisen käytäntöjä. Maalaukset ovat Eero Järnefeltin Saimi kedolla vuodelta 1892, Albert Edelfeltin Haikon salongissa vuodelta 1888, Elin Danielson-Gambogin Kesäyö vuodelta 1890 ja Tyttö niityllä vuodelta 1885, Santeri Salokiven Näkymä Turusta vuodelta 1915 sekä Pekka Halosen Äiti ja lapsi koivun alla vuodelta 1911. Elin Danielson-Gambogin maalauksessa Kesäyö maisema on kuvattu ilman henkilöä, mutta sekin näyttäytyy tekijänsä kautta naisen maisemana.
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella ja aistia, millainen on naisen ja luonnon suhde käsittelemissäni suomalaisissa kesäidylleissä? Millä tavoin nainen on kuvissa esitetty ja haluttu nähdä taiteilijan toimesta, sekä mallin itsensä toimesta? Tarkastelen erilaisia kesämaiseman esittämisen tapoja huomioimalla taulun materiaalisena esineenä. Maalausten tekijöiden sekä tutkijan itsensä käyttämät tekniset ja materiaaliset seikat on myös otettu huomioon tässä pro gradu-tutkielmassa.
Kesän idylli, valo ja lämpö sekä keveys näyttäytyvät näissä kuudessa tarkastelemassani maalauksessa. Kesää kuvataan naisen kautta kaikissa hänen elämänvaiheissaan. Naisen ja luonnon suhde on tiivis tarkastelemissani maalauksissa. Nainen näyttäytyy sensuellina nuorena morsiamena, tai modernina puiston penkillä istuvana vapaa-ajan nautiskelijana. Nainen on myös kuvattu lapsi sylissään äidillisenä hahmona tai sisarena pianoa soittamassa, hän on ollut haaveisiinsa vaipunut ja naisen maalaama yön maisema.