Näyttötaakka ja selvitysvelvollisuus veroprosessissa ja rikosprosessissa : prosessinlajien välistä vertailua ja yhteensovittamisen problematiikkaa
Myllynen, Mikaela (2020-08-01)
Näyttötaakka ja selvitysvelvollisuus veroprosessissa ja rikosprosessissa : prosessinlajien välistä vertailua ja yhteensovittamisen problematiikkaa
Myllynen, Mikaela
(01.08.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020092876029
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020092876029
Tiivistelmä
Tutkielmassa arvioidaan näyttötaakan ja selvitysvelvollisuuden jakautumista veroprosessissa ja rikosprosessissa. Näyttötaakan ja selvitysvelvollisuuden jakautumista vertaillaan prosessinlajien välillä ja lisäksi arvioidaan prosessinlajien välistä vuorovaikutusta ja mahdollista yhteensovittamisen problematiikkaa. Tutkielman näkökulmaa ohjaa oikeusturvaa koskevat kysymykset.
Aineellisen totuuden löytämiseksi tulee selvittää verotuksen näkökulmasta tarpeelliset faktat niin veroprosessissa kuin rikosprosessissakin. Vaikka lähtökohtaisesti vero- ja rikosprosessia tulee pitää toisistaan erillisinä prosessilajeina, on riidatonta, että vero- ja rikosprosessissa käydään läpi samoja todisteita, lausumia ja eritoten samoja tosiseikkoja. Selvitysvelvollisuus ja näyttötaakka lähtökohtaisesti rajautuvat tiukemmin ja selkeämmin rikosprosessissa. Veroprosessissa on puolestaan suhtauduttu myönteisemmin alempaan näyttökynnykseen kuin rikosprosessissa.
Prosessit eroavat toisistaan luonteeltaan. Rikosprosessi on syyttäjävetoista prosessia, jossa korostuu syyttömyysolettama ja syyttäjän näyttövelvollisuus. Veroprosessi näyttäytyy epämääräisempänä jo yksityisten ja viranomaisten välille jakautuvan epäselvän näyttötaakan ja selvitysvelvollisuuden kohdalla. Rikosprosessissa hyväksyttävä syytetyn passiivisuus ei lähtökohtaisesti johtaisi verovelvolliselle edulliseen lopputulokseen veroprosessissa, jota ohjaa vahvasti verovelvollisen myötävaikutusvelvollisuus. Veroprosessi alkaa valitusmenettelystä, jolloin näyttötaakka ja selvitysvelvollisuuskysymykset painottuvat jo eri tavoin kuin rikosprosessissa.
Oikeudenalana verotus on erityinen ja lain kiertämiseen on selvä taloudellinen intressi. Tätä voidaan pitää myös ennustettavuuden ja oikeusturvan ydinkysymyksenä niin, että verovelvollisen tulee voida hahmottaa tekojensa seuraukset myös muuten kuin rikosoikeudellisessa mielessä. Rajanveto sallitun ja kielletyn verosuunnittelun välillä voi olla hyvinkin pieni. Prosessinlajien väliset erityispiirteet ja periaatteet ohjaavat prosesseja eri suuntiin myös näyttökysymyksissä, mutta prosesseilla tavoitellaan periaatteen tasolla samoja asioita. Prosesseja ohjaavat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet.
Aineellisen totuuden löytämiseksi tulee selvittää verotuksen näkökulmasta tarpeelliset faktat niin veroprosessissa kuin rikosprosessissakin. Vaikka lähtökohtaisesti vero- ja rikosprosessia tulee pitää toisistaan erillisinä prosessilajeina, on riidatonta, että vero- ja rikosprosessissa käydään läpi samoja todisteita, lausumia ja eritoten samoja tosiseikkoja. Selvitysvelvollisuus ja näyttötaakka lähtökohtaisesti rajautuvat tiukemmin ja selkeämmin rikosprosessissa. Veroprosessissa on puolestaan suhtauduttu myönteisemmin alempaan näyttökynnykseen kuin rikosprosessissa.
Prosessit eroavat toisistaan luonteeltaan. Rikosprosessi on syyttäjävetoista prosessia, jossa korostuu syyttömyysolettama ja syyttäjän näyttövelvollisuus. Veroprosessi näyttäytyy epämääräisempänä jo yksityisten ja viranomaisten välille jakautuvan epäselvän näyttötaakan ja selvitysvelvollisuuden kohdalla. Rikosprosessissa hyväksyttävä syytetyn passiivisuus ei lähtökohtaisesti johtaisi verovelvolliselle edulliseen lopputulokseen veroprosessissa, jota ohjaa vahvasti verovelvollisen myötävaikutusvelvollisuus. Veroprosessi alkaa valitusmenettelystä, jolloin näyttötaakka ja selvitysvelvollisuuskysymykset painottuvat jo eri tavoin kuin rikosprosessissa.
Oikeudenalana verotus on erityinen ja lain kiertämiseen on selvä taloudellinen intressi. Tätä voidaan pitää myös ennustettavuuden ja oikeusturvan ydinkysymyksenä niin, että verovelvollisen tulee voida hahmottaa tekojensa seuraukset myös muuten kuin rikosoikeudellisessa mielessä. Rajanveto sallitun ja kielletyn verosuunnittelun välillä voi olla hyvinkin pieni. Prosessinlajien väliset erityispiirteet ja periaatteet ohjaavat prosesseja eri suuntiin myös näyttökysymyksissä, mutta prosesseilla tavoitellaan periaatteen tasolla samoja asioita. Prosesseja ohjaavat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet.