Vastavalmistuneiden sairaanhoitajien saama tuki työelämään siirryttäessä
Koivusalo, Leena (2020-08-27)
Vastavalmistuneiden sairaanhoitajien saama tuki työelämään siirryttäessä
Koivusalo, Leena
(27.08.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100277872
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100277872
Tiivistelmä
Vastavalmistuneiden sairaanhoitajien työelämään siirtyminen on usein kuormittava ja
uran jatkumisen kannalta kriittinen ajanjakso, mutta Suomessa siihen liittyen on tehty
vain vähän tutkimusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida työelämään
siirtymisen tukemista ensimmäisen työvuoden aikana vastavalmistuneiden
sairaanhoitajien näkökulmasta.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat korkeitaan vuoden työelämässä olleet sairaanhoitajat.
Otos (N=495) pohjautui eurooppalaisen PROCOMPNurse-hankkeen
seurantatutkimukseen. Aineisto kerättiin REDCap-ohjelman sähköisellä strukturoidulla
kyselylomakkeella.
Kyselyyn vastasi 251 vastavalmistunutta sairaanhoitajaa (vastausosuus 51 %), joista yli
puolet työskenteli akuuttisairaanhoidossa. Enemmistö sairaanhoitajista oli erittäin
tyytyväisiä työpaikallaan saamaansa kokonaistukeen. Kompetenssilla,
suunnitelmalliseen perehdytysohjelmaan osallistumisella sekä tyytyväisyydellä
työpaikalla saatuun perehdytykseen oli positiivinen yhteys kokonaistukeen.
Alanvaihtoaikomukset puolestaan liittyivät heikompaan arvioon kokonaistuesta.
Sairaanhoitajista vähän yli puolet oli osallistunut suunnitelmalliseen
perehdytysohjelmaan ja he pitivät sitä erittäin tärkeänä tukimuotona. Tärkein sosiaalisen
tuen muoto oli työyksikön muut sairaanhoitajat, jota pidettiin erittäin tärkeänä.
Suunnitelmalliseen perehdytysohjelmaan osallistuneet arvioivat perehdyttäjän
sosiaalisen tuen tilastollisesti merkitsevästi tärkeämmäksi kuin muut.
Vastavalmistuneet sairaanhoitajat olivat tyytyväisiä saamaansa kokonaistukeen.
Suunnitelmalliseen perehdytysohjelmaan osallistuminen näyttäisi olevan tärkeä
tukimuoto vastavalmistuneiden työelämään siirtymisessä. Kaiken kaikkiaan ensimmäisen
vuoden aikana saatu tuki vaikuttaisi vähentävän alanvaihtoaikeita. Sairaanhoitajien
keskinäinen tuki korostuu etenkin niissä työpaikoissa, joissa työskentelee
vastavalmistuneita.
Jatkossa työelämään siirtymisen tukemista on tarpeellista tutkia entistä laajemmin
hyödyntäen kansainvälisiä ja validoituja työtyytyväisyyteen, kompetenssiin ja
alanvaihtoaikeisiin liittyviä mittareita. Erilaisten perehdytysohjelmien ja muiden
tukimuotojen vaikuttavuutta ja kustannustehokuutta tulee tutkia interventioasetelmilla,
jotta vastavalmistuneiden työelämään siirtymistä voidaan tulevaisuudessa tukea parhain
mahdollisin tavoin. The transition to working life is often a stressful time period for newly graduated nurses
(NGN) and critical for the continuity of their career as nurses. However, research about
the subject is scarce in Finland. The purpose of this study is to analyze the support NGNs
have gotten when transitioning into working life during their first year of practice.
NGNs, who had maximum of one year of experience working as a registered nurse, were
the target group of this research. The sample (n=495) was based on the follow-up study
of the European PROCOMPNurse research project. The data was gathered with REDCapsoftware’s structured electronical survey.
In total, 251 NGNs answered the survey (response rate 51%). Over half of the NGNs
worked in acute care. The majority of the NGNs were satisfied with the overall support
they had received during their first year as registered nurses. Professional competence,
taking part in a structured orientation program and satisfaction in orientation received
were positively related to satisfaction in overall support. On the other hand, plans of
career change were related to a poorer experience of overall support. Little over half of
the respondents had taken part in a structured orientation program and considered it a
very important form of support. The most important form of social support was other
nurses working in the same unit, which was considered very important. NGNs who had
participated in a structured orientation program considered the support of the preceptor
significantly higher than others.
NGNs were satisfied in the overall support received. Taking part in structured orientation
seems to have an important role in supporting NGNs’ transition to working-life. The
overall support during the first year seems to promote satisfaction in the nursing
profession and reduce plans of changing profession outside of healthcare. The importance
of mutual support between nurses is highlighted in workplaces where NGNs work.
Further research on NGNs’ transition to working life with validated international tools
measuring job satisfaction, competence and attrition is needed. The effectiveness and
cost-effectiveness of different kinds of orientation programs and other ways of supporting
NGNs need to be researched with intervention studies to be able to support NGNs in the
best possible ways in the future.
uran jatkumisen kannalta kriittinen ajanjakso, mutta Suomessa siihen liittyen on tehty
vain vähän tutkimusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida työelämään
siirtymisen tukemista ensimmäisen työvuoden aikana vastavalmistuneiden
sairaanhoitajien näkökulmasta.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat korkeitaan vuoden työelämässä olleet sairaanhoitajat.
Otos (N=495) pohjautui eurooppalaisen PROCOMPNurse-hankkeen
seurantatutkimukseen. Aineisto kerättiin REDCap-ohjelman sähköisellä strukturoidulla
kyselylomakkeella.
Kyselyyn vastasi 251 vastavalmistunutta sairaanhoitajaa (vastausosuus 51 %), joista yli
puolet työskenteli akuuttisairaanhoidossa. Enemmistö sairaanhoitajista oli erittäin
tyytyväisiä työpaikallaan saamaansa kokonaistukeen. Kompetenssilla,
suunnitelmalliseen perehdytysohjelmaan osallistumisella sekä tyytyväisyydellä
työpaikalla saatuun perehdytykseen oli positiivinen yhteys kokonaistukeen.
Alanvaihtoaikomukset puolestaan liittyivät heikompaan arvioon kokonaistuesta.
Sairaanhoitajista vähän yli puolet oli osallistunut suunnitelmalliseen
perehdytysohjelmaan ja he pitivät sitä erittäin tärkeänä tukimuotona. Tärkein sosiaalisen
tuen muoto oli työyksikön muut sairaanhoitajat, jota pidettiin erittäin tärkeänä.
Suunnitelmalliseen perehdytysohjelmaan osallistuneet arvioivat perehdyttäjän
sosiaalisen tuen tilastollisesti merkitsevästi tärkeämmäksi kuin muut.
Vastavalmistuneet sairaanhoitajat olivat tyytyväisiä saamaansa kokonaistukeen.
Suunnitelmalliseen perehdytysohjelmaan osallistuminen näyttäisi olevan tärkeä
tukimuoto vastavalmistuneiden työelämään siirtymisessä. Kaiken kaikkiaan ensimmäisen
vuoden aikana saatu tuki vaikuttaisi vähentävän alanvaihtoaikeita. Sairaanhoitajien
keskinäinen tuki korostuu etenkin niissä työpaikoissa, joissa työskentelee
vastavalmistuneita.
Jatkossa työelämään siirtymisen tukemista on tarpeellista tutkia entistä laajemmin
hyödyntäen kansainvälisiä ja validoituja työtyytyväisyyteen, kompetenssiin ja
alanvaihtoaikeisiin liittyviä mittareita. Erilaisten perehdytysohjelmien ja muiden
tukimuotojen vaikuttavuutta ja kustannustehokuutta tulee tutkia interventioasetelmilla,
jotta vastavalmistuneiden työelämään siirtymistä voidaan tulevaisuudessa tukea parhain
mahdollisin tavoin.
(NGN) and critical for the continuity of their career as nurses. However, research about
the subject is scarce in Finland. The purpose of this study is to analyze the support NGNs
have gotten when transitioning into working life during their first year of practice.
NGNs, who had maximum of one year of experience working as a registered nurse, were
the target group of this research. The sample (n=495) was based on the follow-up study
of the European PROCOMPNurse research project. The data was gathered with REDCapsoftware’s structured electronical survey.
In total, 251 NGNs answered the survey (response rate 51%). Over half of the NGNs
worked in acute care. The majority of the NGNs were satisfied with the overall support
they had received during their first year as registered nurses. Professional competence,
taking part in a structured orientation program and satisfaction in orientation received
were positively related to satisfaction in overall support. On the other hand, plans of
career change were related to a poorer experience of overall support. Little over half of
the respondents had taken part in a structured orientation program and considered it a
very important form of support. The most important form of social support was other
nurses working in the same unit, which was considered very important. NGNs who had
participated in a structured orientation program considered the support of the preceptor
significantly higher than others.
NGNs were satisfied in the overall support received. Taking part in structured orientation
seems to have an important role in supporting NGNs’ transition to working-life. The
overall support during the first year seems to promote satisfaction in the nursing
profession and reduce plans of changing profession outside of healthcare. The importance
of mutual support between nurses is highlighted in workplaces where NGNs work.
Further research on NGNs’ transition to working life with validated international tools
measuring job satisfaction, competence and attrition is needed. The effectiveness and
cost-effectiveness of different kinds of orientation programs and other ways of supporting
NGNs need to be researched with intervention studies to be able to support NGNs in the
best possible ways in the future.