Leikkausta edeltävän selkä-lantiolinjauksen ja painoindeksin suhde toimintakykypisteisiin sekä selkä- ja jalkakipuun lannerangan ahtaumaa sairastavilla potilailla
Sorsa, Kari (2020-12-10)
Leikkausta edeltävän selkä-lantiolinjauksen ja painoindeksin suhde toimintakykypisteisiin sekä selkä- ja jalkakipuun lannerangan ahtaumaa sairastavilla potilailla
Sorsa, Kari
(10.12.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201222102671
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201222102671
Tiivistelmä
Lumbaalinen spinaalistenoosi (LSS) eli lannerankakanavan ahtauma on yleisin lannerangan rappeumaperäinen tauti. Se voi aiheuttaa selkä-lantiolinjauksen epätasapainoa, joka on yhdistetty alentuneeseen toimintakykyyn aiemmissa tutkimuksissa. Määritimme leikkausta edeltäviä selkä-lantiolinjausta kuvaavia parametreja selkärangan pyyhkäisykuvista (EOS®) 45 potilaalta, jotka leikattiin oireisen lannerankakanavan ahtauman takia. Tutkimme myös potilaiden painoindeksin ja demografisten tietojen, kuten sukupuolen ja iän vaikutusta oireisiin. Näiden lisäksi analysoimme potilaiden ennen operaatioita täyttämät elämänlaatua ja oireita kuvaavat kyselyt (ODI- ja VAS kyselyt). Määritimme näiden leikkausta edeltävien selkä-lantiolinjausta kuvaavien parametrien ja painoindeksin yhteyttä samojen potilaiden leikkausta edeltäviin toimintakykypisteisiin sekä selkä- ja jalkakipuun. Tämän retrospektiivisen tutkimuksen aineisto koostui niistä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS) 1.9.2017 - 31.12.2018 aikana LSS:n vuoksi leikatuista potilaista, joista oli leikkausta edeltävästi otettu selkärangan pyyhkäisykuvaus. Ne potilaat, joille oli tehty aikaisempi selkärangan luudutusleikkaus, suljettiin pois tutkimuksesta (n=3). Selkä-lantiolinjausta kuvaavilla parametreilla ei ollut merkitsevää yhteyttä toimintakykypisteisiin, painoindeksiin tai selkä- ja jalkakipuun. Korkeammalla painoindeksillä havaittiin merkitsevä yhteys huonompiin toimintakykypisteisiin (p=0.020).