HOITOTIETEEN ALKUVAIHEEN OPISKELIJOIDEN NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN OSAAMINEN : tutkimustiedon käytön näkökulma
Huhtanen, Säde (2021-03-19)
HOITOTIETEEN ALKUVAIHEEN OPISKELIJOIDEN NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN OSAAMINEN : tutkimustiedon käytön näkökulma
(19.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021040910001
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021040910001
Tiivistelmä
Näyttöön perustuva toiminta perustuu tutkimustiedon käyttöön, jonka osaaminen on todettu haastavaksi. Hoitotieteen opiskelijat edistävät näyttöön perustuvaa toimintaa jo koulutuksen aikana sekä sen jälkeen, koska opintoihin kuuluu olennaisena osana tutkimustiedon käyttö. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata opintojen alkuvaiheessa olevien hoitotieteen opiskelijoiden tutkimustiedon käytön osaamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimustiedon käytön osaamisella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa suhtautumista tutkimustiedon käyttöön sekä tutkimustiedon käytön tietoja ja taitoja.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana poikkileikkaustutkimuksena. Aineisto kerättiin hoitotieteen alkuvaiheen opiskelijoilta sähköisesti Tutkimustiedon käytön osaaminen (TuTiKO)-mittarilla syksyllä 2018. Aineisto sisälsi taustamuuttujakysymyksiä, Likert-asteikollisia väittämiä ja tietotestin tutkimustiedon käytön osaamisesta. Kyselyyn vastasi 33 opiskelijaa. Vastausprosentti oli 18. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelmalla.
Opiskelijat suhtautuivat tutkimustiedon käyttöön myönteisesti ja tutkimustiedon käytön tiedot olivat hyvät. Tutkimustiedon käytön taitonsa hoitotieteen opiskelijat itsearvioivat hieman keskinkertaista paremmiksi. Taustamuuttujista opiskelijoiden tutkimustiedon käytön osaamiseen olivat yhteydessä: toimenkuva, jossa ei ollut hoitotyön käytännön tehtäviä; vähäinen osallistuminen täydennyskoulutukseen; korkeaksi itsearvioitu tutkimustiedon käytön osaaminen ja tutkimustiedon käyttö päivittäin tai kuukausittain. Tutkimustiedon käytön osaamisen osa-alueista tutkimustiedon käytön arvostaminen, -sitoutuminen, -hankintataidot, -lukutaidot -käyttöönottotaidot ja tutkimustiedon tuottamisprosessi olivat yhteydessä toisiinsa.
Opiskelijoiden suhtautuminen tutkimustiedon käyttöön ja tutkimustiedon käytön tiedot ja taidot olivat hyviä, mutta itsearviointi omista taidoista oli vain hieman keskinkertaista parempaa. Merkittävin yksittäinen selittävä tekijä tutkimustiedon käytön osaamiselle olivat opiskelijoiden tutkimustiedon hankintataidot. Tämän tutkimuksen tietoa voidaan hyödyntää näyttöön perustuvan toiminnan opetuksen kehittämisessä sekä yliopistoissa että täydennyskoulutuksissa. Hoitotieteen alkuvaiheen opiskelijoiden on kehitettävä suunnitelmallisena prosessina tutkimustiedon käytön osaamista, koska he ovat tulevaisuuden asiantuntijatehtävissä tärkeässä roolissa näyttöön perustuvan toiminnan edistämisessä. Evidence based practice (EBP) is based on research evidence. Research utilization is a broad phenomenon and competence related to that have encountered challenges. Nursing Science students’ enhance EBP during and after the education because research utilization is a core element of the studies. The aim of this study was to describe the early stage Nursing Science students’ research utilization competence and factors connected to that. In this study research utilization competence is described as a process involving attitudes, knowledge and skills.
This study was conducted as a descriptive cross-sectional study design. Data was collected from early stage Nursing Science students’ with electronic Competence in Research Utilization (CompRU) questionnaire in autumn 2018. The data consisted of background demographics, variables and a knowledge test about research utilization competence. 33 students participated and response rate was 18 %. Data was analyzed statistically by using SPSS statistics software.
Students’ had positive attitudes to research utilization. A knowledge test revealed good knowledge of research utilization. Skills related to research utilization was self-assessed as little better than moderate. Research utilization competence correlated with the students’ background demographics; working somewhere else than in clinical environment, little participation in continued education, high self-rated research utilization competence and daily or monthly use of research information. Appreciation of and commitment to research utilization, application, critical reading and acquisition of research information as well as process of producing research correlated with each other.
This study results indicates that early stage Nursing Science students’ research utilization attitudes and knowledge were good but self-assessed skills were only little better than moderate. The most significant independent variable in students research utilization competence was the acquisition of research knowledge. The results of this study can be utilized to EBP education development in University and in continued education. Early stage Nursing Science students’ research utilization competence needs be developed as a designed process. In the future working as a leading operators they are in a crucial role enhancing EBP.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana poikkileikkaustutkimuksena. Aineisto kerättiin hoitotieteen alkuvaiheen opiskelijoilta sähköisesti Tutkimustiedon käytön osaaminen (TuTiKO)-mittarilla syksyllä 2018. Aineisto sisälsi taustamuuttujakysymyksiä, Likert-asteikollisia väittämiä ja tietotestin tutkimustiedon käytön osaamisesta. Kyselyyn vastasi 33 opiskelijaa. Vastausprosentti oli 18. Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelmalla.
Opiskelijat suhtautuivat tutkimustiedon käyttöön myönteisesti ja tutkimustiedon käytön tiedot olivat hyvät. Tutkimustiedon käytön taitonsa hoitotieteen opiskelijat itsearvioivat hieman keskinkertaista paremmiksi. Taustamuuttujista opiskelijoiden tutkimustiedon käytön osaamiseen olivat yhteydessä: toimenkuva, jossa ei ollut hoitotyön käytännön tehtäviä; vähäinen osallistuminen täydennyskoulutukseen; korkeaksi itsearvioitu tutkimustiedon käytön osaaminen ja tutkimustiedon käyttö päivittäin tai kuukausittain. Tutkimustiedon käytön osaamisen osa-alueista tutkimustiedon käytön arvostaminen, -sitoutuminen, -hankintataidot, -lukutaidot -käyttöönottotaidot ja tutkimustiedon tuottamisprosessi olivat yhteydessä toisiinsa.
Opiskelijoiden suhtautuminen tutkimustiedon käyttöön ja tutkimustiedon käytön tiedot ja taidot olivat hyviä, mutta itsearviointi omista taidoista oli vain hieman keskinkertaista parempaa. Merkittävin yksittäinen selittävä tekijä tutkimustiedon käytön osaamiselle olivat opiskelijoiden tutkimustiedon hankintataidot. Tämän tutkimuksen tietoa voidaan hyödyntää näyttöön perustuvan toiminnan opetuksen kehittämisessä sekä yliopistoissa että täydennyskoulutuksissa. Hoitotieteen alkuvaiheen opiskelijoiden on kehitettävä suunnitelmallisena prosessina tutkimustiedon käytön osaamista, koska he ovat tulevaisuuden asiantuntijatehtävissä tärkeässä roolissa näyttöön perustuvan toiminnan edistämisessä.
This study was conducted as a descriptive cross-sectional study design. Data was collected from early stage Nursing Science students’ with electronic Competence in Research Utilization (CompRU) questionnaire in autumn 2018. The data consisted of background demographics, variables and a knowledge test about research utilization competence. 33 students participated and response rate was 18 %. Data was analyzed statistically by using SPSS statistics software.
Students’ had positive attitudes to research utilization. A knowledge test revealed good knowledge of research utilization. Skills related to research utilization was self-assessed as little better than moderate. Research utilization competence correlated with the students’ background demographics; working somewhere else than in clinical environment, little participation in continued education, high self-rated research utilization competence and daily or monthly use of research information. Appreciation of and commitment to research utilization, application, critical reading and acquisition of research information as well as process of producing research correlated with each other.
This study results indicates that early stage Nursing Science students’ research utilization attitudes and knowledge were good but self-assessed skills were only little better than moderate. The most significant independent variable in students research utilization competence was the acquisition of research knowledge. The results of this study can be utilized to EBP education development in University and in continued education. Early stage Nursing Science students’ research utilization competence needs be developed as a designed process. In the future working as a leading operators they are in a crucial role enhancing EBP.