Onko toimintojen kotiuttaminen hyödyllistä vai ei? : Ulkoistettuna palveluna hankitun maksullisen lisäturvan kustannushyötyanalyyttisen edullisuuden määrittäminen.
Luoma, Matias (2021-03-31)
Onko toimintojen kotiuttaminen hyödyllistä vai ei? : Ulkoistettuna palveluna hankitun maksullisen lisäturvan kustannushyötyanalyyttisen edullisuuden määrittäminen.
Luoma, Matias
(31.03.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042311629
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042311629
Tiivistelmä
Yritykset ovat perinteisesti ulkoistaneet tiettyjä toimintojaan toisten yritysten hallintaan. Ulkoistamisella
tavoiteltavia yleisimpiä hyötyjä ovat muun muassa kustannusten karsiminen, yrityksen
omaan ydinosaamiseen keskittyminen tai organisaation osaamisen parantuminen. Aina
nämä hyödyt eivät kuitenkaan realisoidu, vaan esimerkiksi ulkoistetun tuotteen tai palvelun
laatu heikkenee tai kustannukset eivät laske odotusten mukaisesti. Myös laajemmat muutokset
markkinoilla ja kuluttajien preferensseissä voivat heikentää ulkoistamisen kannattavuutta. Ulkoistamisesta
johtuvat haasteet ja ongelmat ovat lisänneet kiinnostusta toimintojen kotiuttamista
kohtaan. Kotiuttaminen on käänteinen toiminto ulkoistamiselle ja yhä useampi yritys
pyrkii uusien ulkoistamispäätösten sijaan kotiuttamaan aiemmin ulkoistettuja toimintojaan.
Olisiko esimerkiksi maksullisten lisäturvien tuottaminen itse järkevämpää kuin palvelun hankkiminen
ulkopuoliselta palvelun tarjoamiseen erikoistuneelta yritykseltä? Maksulliset lisäturvat
ovat osoittautuneet myyjän kannalta taloudellisesti kannattaviksi lisämyyntituotteiksi, joiden
tuotot ylittävät usein jopa yrityksen varsinaisen ydintuotteen tuotot. Tällaisten vakuutusten
omaisten tuoteturvien kysyntä markkinoilla on lisääntynyt, koska yhä useammalla yrityksellä
on tarjota tällaista palvelua, minkä takia myös kuluttajat osaavat niitä vaatia. Kuluttajan kannalta
lisäturvan tarkoituksena on suojata kuluttajaa juuri hankitun tuotteen mahdolliselta rikkoutumiselta.
Tässä tutkimuksessa käsitellään käytettyjen autojen kauppaan erikoistunutta yritystä,
josta käytetään pseudonyymiä Luottokaara Oy. Käytettyihin autoihin saatavat maksulliset
lisäturvat mahdollistavat auton rikkoutuessa kuluttajalle todennäköisesti alhaisemmat tuotteen
korjauskulut kuin mitä asiakas joutuisi kuluttajasuojan tuotevirhevastuun mukaan maksamaan.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko tutkielman kohdeyrityksen kustannushyötyanalyyttisesti
tarkastelemalla edullista tuottaa aiemmin ulkoistettuna palveluna hankittua
maksullista lisäturvaa itse. Tämän vuoksi tutkimuksessa määritellään, mitkä tekijät vaikuttavat
eri vaihtoehtojen edullisuuteen. Kahden vaihtoehtoisen liiketoimintamallin vertailua varten
laaditaan päätösmatriisi, jossa vaihtoehtojen edullisuuteen vaikuttavia, niin rahamääräisiä kuin
ei-rahamääräisiäkin, tekijöitä voidaan arvottaa ja vertailla keskenään. Laaditun päätösmatriisin
on tarkoitus toimia kohdeyrityksen päätöksenteon tukena ja luoda helposti muokattava malli,
jota voidaan hyödyntää myös yleisemmin yritysten päätöksentekotilanteiden tukena. Kohdeyrityksen
kannalta tärkeimmän edullisuuteen vaikuttavat tekijät ovat todellinen tulosvaikutus, resurssien
riittävyys, ajankäyttö ja helppous sekä erilaiset riskit.
tavoiteltavia yleisimpiä hyötyjä ovat muun muassa kustannusten karsiminen, yrityksen
omaan ydinosaamiseen keskittyminen tai organisaation osaamisen parantuminen. Aina
nämä hyödyt eivät kuitenkaan realisoidu, vaan esimerkiksi ulkoistetun tuotteen tai palvelun
laatu heikkenee tai kustannukset eivät laske odotusten mukaisesti. Myös laajemmat muutokset
markkinoilla ja kuluttajien preferensseissä voivat heikentää ulkoistamisen kannattavuutta. Ulkoistamisesta
johtuvat haasteet ja ongelmat ovat lisänneet kiinnostusta toimintojen kotiuttamista
kohtaan. Kotiuttaminen on käänteinen toiminto ulkoistamiselle ja yhä useampi yritys
pyrkii uusien ulkoistamispäätösten sijaan kotiuttamaan aiemmin ulkoistettuja toimintojaan.
Olisiko esimerkiksi maksullisten lisäturvien tuottaminen itse järkevämpää kuin palvelun hankkiminen
ulkopuoliselta palvelun tarjoamiseen erikoistuneelta yritykseltä? Maksulliset lisäturvat
ovat osoittautuneet myyjän kannalta taloudellisesti kannattaviksi lisämyyntituotteiksi, joiden
tuotot ylittävät usein jopa yrityksen varsinaisen ydintuotteen tuotot. Tällaisten vakuutusten
omaisten tuoteturvien kysyntä markkinoilla on lisääntynyt, koska yhä useammalla yrityksellä
on tarjota tällaista palvelua, minkä takia myös kuluttajat osaavat niitä vaatia. Kuluttajan kannalta
lisäturvan tarkoituksena on suojata kuluttajaa juuri hankitun tuotteen mahdolliselta rikkoutumiselta.
Tässä tutkimuksessa käsitellään käytettyjen autojen kauppaan erikoistunutta yritystä,
josta käytetään pseudonyymiä Luottokaara Oy. Käytettyihin autoihin saatavat maksulliset
lisäturvat mahdollistavat auton rikkoutuessa kuluttajalle todennäköisesti alhaisemmat tuotteen
korjauskulut kuin mitä asiakas joutuisi kuluttajasuojan tuotevirhevastuun mukaan maksamaan.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko tutkielman kohdeyrityksen kustannushyötyanalyyttisesti
tarkastelemalla edullista tuottaa aiemmin ulkoistettuna palveluna hankittua
maksullista lisäturvaa itse. Tämän vuoksi tutkimuksessa määritellään, mitkä tekijät vaikuttavat
eri vaihtoehtojen edullisuuteen. Kahden vaihtoehtoisen liiketoimintamallin vertailua varten
laaditaan päätösmatriisi, jossa vaihtoehtojen edullisuuteen vaikuttavia, niin rahamääräisiä kuin
ei-rahamääräisiäkin, tekijöitä voidaan arvottaa ja vertailla keskenään. Laaditun päätösmatriisin
on tarkoitus toimia kohdeyrityksen päätöksenteon tukena ja luoda helposti muokattava malli,
jota voidaan hyödyntää myös yleisemmin yritysten päätöksentekotilanteiden tukena. Kohdeyrityksen
kannalta tärkeimmän edullisuuteen vaikuttavat tekijät ovat todellinen tulosvaikutus, resurssien
riittävyys, ajankäyttö ja helppous sekä erilaiset riskit.