Potilaiden näkemykset valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden ja potilaiden välisestä suhteesta

Abstract

Sairaanhoitajan ja potilaan välinen suhde on merkittävä toimivan, laadukkaan ja potilaskeskeisen hoidon kannalta. Sairaanhoitajien koulutuksessa opiskelijan ja potilaan välisen suhteen huomioiminen on oleellista opiskelijoiden osaamisen edistämiseksi niin vuorovaikutuksen ja yhteistyön kuin yksilöllisen potilashoidon ja teknisten taitojen osalta. Potilaiden näkemysten tutkiminen on tärkeää, sillä he voivat tarjota tietoa, jota on mahdollista hyödyntää sairaanhoitajien koulutuksessa korkealaatuisen potilaskeskeisen hoidon edistämiseksi.

Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida potilaiden näkemyksiä valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden ja potilaiden välisestä suhteesta ja tähän yhteydessä olevista tekijöistä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla on mahdollista kehittää terveysalan koulutusta vastaamaan osaltaan odotuksiin potilaskeskeisestä ja potilaan osallisuutta lisäävästä hoidosta. Tutkimus on osa laajempaa, eurooppalaista Ammatillinen osaaminen hoitotyössä (engl. Professional Competence in Nursing PROCOMPNurse) -tutkimushanketta (2017‒2021).

Tutkimuksen asetelma oli poikittaistutkimus. Tutkimuksen suomalainen aineisto kerättiin mukavuusotannalla seitsemästä sairaanhoitopiiristä paperisella kyselylomakkeella potilailta (N=500), jotka saivat hoitoa yksikössä, jossa oli vähintään yksi valmistumisvaiheen sairaanhoitajaopiskelija suorittamassa harjoittelujaksoaan. Potilaiden näkemyksiä potilaan ja valmistuvan sairaanhoitajaopiskelijan välisestä suhteesta selvitettiin Student-Patient Relationship (SPR-Scale) -mittarin (©Suikkala 2007) helpottavaa suhdetta mittaavilla Likert-asteikollisilla väittämillä (n=13). Lisäksi kyselylomakkeessa oli 13 taustatietokysymystä. Aineisto analysoitiin tilastollisesti.

Kyselyyn vastasi 270 potilasta (vastausosuus 54 %). Potilaat arvioivat opiskelijan ja potilaan välisen suhteen kaikkiaan melko helpottavaksi. Opiskelijan rooli näyttäytyi myönteisenä, kun taas potilaan rooli näyttäytyi osittain melko passiivisena. Opiskelijan ja potilaan väliseen helpottavampaan suhteeseen oli yhteydessä potilaiden taustatekijöistä naissukupuoli ja terveydenhuollon ammattilainen perheenjäsenenä.

Tulosten perusteella terveysalan koulutuksessa opiskelijoiden ja potilaan välisen suhteen huomioiminen on olennaista myös jatkossa. Kehittämällä opiskelijan vuorovaikutustaitoja helpottavan suhteen saavuttamiseksi opiskelijoiden potilaskeskeistä lähestymistapaa voidaan vahvistaa. Potilaskeskeisen suhteen edistämiseksi myös potilaan oman aktiivisuuden lisääminen on tärkeää. Tähän voidaan päästä tarjoamalla tarvittava tieto potilaille sekä opiskelijan roolista ja oppimistavoitteista että potilaan omasta roolista.

The nurse–patient relationship is important to ensuring functional, high-quality and patient-centered care. In nursing education, paying attention to the student–patient relationship is essential to developing students’ competence in interaction and collaboration, as well as individual patient care and technical skills. It is important to study patients’ views, as they can provide information that can be utilized in nursing education to promote high-quality patient-centered care.

This study was aimed at analysing patients’ views of the relationship between the graduating nursing students and patients, as well as related factors. The goal was to produce information that can be used to develop healthcare education to meet the expectations of patient-centered care and achieve greater patient involvement in care. This study is a part of a wider European research project entitled Professional Competence in Nursing (PROCOMPNurse 2017‒2021).

A cross-sectional design was used. Data on Finnish patients (N=500) from seven healthcare district were collected using paper questionnaires and convenience sampling. Recruited patients received care in hospital units where at least one graduating nurse student conducted their clinical training. Patients’ views on the student–patient relationship was measured using the facilitative sub-scale (items n=13) of Student-Patient Relationship scale (SPR scale, ©Suikkala 2007). In addition, there were 13 background questions. Data were analysed statistically.

Altogether, 270 patients (response rate 54%) answered the questionnaire. Overall, patients evaluated the student–patient relationship as quite facilitative. They had positive views on students’ roles, whereas they evaluated their own quite passively. As for the patients’ background factors, female gender and having a healthcare professional as a family member were related with more facilitative views on the student–patient relationship.

Based on the results, it is essential in health care education to continue acknowledging the student–patient relationship in the future. By developing students’ interaction skills to achieve the facilitative relationships, the patient-centered approach can be strengthened. Furthermore, to promote patient-centered relationships, it is important to encourage patients to take active roles. This can be achieved by offering patients information about students’ roles and learning objectives, as well as the patient’s own role.