Työuupumuksen taustatekijät, seuraukset ja apu työuupumustilanteissa
Palmgren, Martina (2021-04-27)
Työuupumuksen taustatekijät, seuraukset ja apu työuupumustilanteissa
(27.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050629089
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050629089
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään miten työuupumuksen yksilölliset, organisatoriset ja yhteiskunnalliset taustatekijät liittyvät työuupumukseen ja sen kokemukseen. Tämän lisäksi tutkielmassa tutkitaan minkälaisia seurauksia ihmiset ovat kokeneet työuupumuksestaan sekä millä tavoin he kokevat erilaisten etuuksien ja palveluiden auttaneen heitä.
Tutkielman teorian alussa perehdytään työuupumuksen määrittelyyn sekä työuupumustutkimuksen historiaan. Tämän jälkeen teoria muodostuu työuupumuksen yksilöllisten, organisatoristen ja yhteiskunnallisten taustatekijöiden tarkastelusta. Taustatekijöiden tarkastelun jälkeen teoriassa perehdytään työuupumuksen seurauksiin ja apuun työuupumustilanteissa. Apua työuupumustilanteissa tutkitaan erilaisten etuuksien ja palveluiden kautta.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus. Aineistonkeruu toteutettiin teemahaastattelulla. Tutkimuksen aineisto koostuu kolmestatoista eri haastattelusta. Tutkittavat ovat kaikki kokeneet työuupumuksen. Tutkimusaineisto on analysoitu teemoittelemalla ja tyypittelemällä.
Tutkimukseen osallistuneet haastateltavat kokivat, että työuupumuksen yksilölliset, organisatoriset ja yhteiskunnalliset taustatekijät liittyivät eri tavoin heidän työuupumukseensa. Yksilölliset taustatekijät ilmenivät työuupumuksen yksilöllisenä kokemuksena, jonka lisäksi elämänvaiheen ja elämäntilanteen merkitystä työuupumuksessa korostettiin. Organisatoriset taustatekijät ilmenivät ongelmina esimiehen tai johdon toiminnassa ja ongelmina työyhteisössä. Yhteiskunnalliset taustatekijät ilmenivät työ- ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtymisenä sekä työelämän koventumisena. Haastateltaville oli seurannut työuupumuksesta sekä sosiaalisia että taloudellisia seurauksia. Haastateltavat kokivat, että palveluiden toimivuudessa on epäkohtia ja hankaluuksia työuupumustilanteissa. Tämän lisäksi he toivat esille myös hyviä kokemuksia liittyen palveluiden toimivuuteen työuupumustilanteissa. Osa haastateltavista koki taloudellisen tuen riittävänä, osa väliaikaisesti riittävänä ja osa riittämättömänä työuupumustilanteissa varsinkin silloin, kun työuupumus pitkittyi.
Tutkimustuloksista on havaittavissa, että työuupumukseen ja sen taustatekijöihin liittyy monenlaisia eri tekijöitä niin yksilön, organisaation kuin yhteiskunnan tasolta. Työuupumus on monitahoinen ilmiö, jonka vuoksi sitä ei tule tarkastella liian yksipuolisesti. Tutkimukseni perusteella voi ymmärtää, kuinka vakavia seurauksia työuupumuksesta voi aiheutua liittyen yksilön työelämässä pärjäämiseen, taloudelliseen toimeentuloon, sosiaalisiin suhteisiin ja yhteiskunnasta syrjäytymiseen. Tietoisuutta avun saamisesta sekä palveluista ja etuuksista työuupumustilanteissa tulisi lisätä. Avun saamisen ei tule olla liian monimutkaista tai hankalaa, koska uupuneen voimavarat ovat rajalliset. Avun ei tule myöskään olla erilaista riippuen siitä, onko uupunut työelämässä tai työmarkkinoiden käytettävissä vai ei.
Tutkielman teorian alussa perehdytään työuupumuksen määrittelyyn sekä työuupumustutkimuksen historiaan. Tämän jälkeen teoria muodostuu työuupumuksen yksilöllisten, organisatoristen ja yhteiskunnallisten taustatekijöiden tarkastelusta. Taustatekijöiden tarkastelun jälkeen teoriassa perehdytään työuupumuksen seurauksiin ja apuun työuupumustilanteissa. Apua työuupumustilanteissa tutkitaan erilaisten etuuksien ja palveluiden kautta.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus. Aineistonkeruu toteutettiin teemahaastattelulla. Tutkimuksen aineisto koostuu kolmestatoista eri haastattelusta. Tutkittavat ovat kaikki kokeneet työuupumuksen. Tutkimusaineisto on analysoitu teemoittelemalla ja tyypittelemällä.
Tutkimukseen osallistuneet haastateltavat kokivat, että työuupumuksen yksilölliset, organisatoriset ja yhteiskunnalliset taustatekijät liittyivät eri tavoin heidän työuupumukseensa. Yksilölliset taustatekijät ilmenivät työuupumuksen yksilöllisenä kokemuksena, jonka lisäksi elämänvaiheen ja elämäntilanteen merkitystä työuupumuksessa korostettiin. Organisatoriset taustatekijät ilmenivät ongelmina esimiehen tai johdon toiminnassa ja ongelmina työyhteisössä. Yhteiskunnalliset taustatekijät ilmenivät työ- ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtymisenä sekä työelämän koventumisena. Haastateltaville oli seurannut työuupumuksesta sekä sosiaalisia että taloudellisia seurauksia. Haastateltavat kokivat, että palveluiden toimivuudessa on epäkohtia ja hankaluuksia työuupumustilanteissa. Tämän lisäksi he toivat esille myös hyviä kokemuksia liittyen palveluiden toimivuuteen työuupumustilanteissa. Osa haastateltavista koki taloudellisen tuen riittävänä, osa väliaikaisesti riittävänä ja osa riittämättömänä työuupumustilanteissa varsinkin silloin, kun työuupumus pitkittyi.
Tutkimustuloksista on havaittavissa, että työuupumukseen ja sen taustatekijöihin liittyy monenlaisia eri tekijöitä niin yksilön, organisaation kuin yhteiskunnan tasolta. Työuupumus on monitahoinen ilmiö, jonka vuoksi sitä ei tule tarkastella liian yksipuolisesti. Tutkimukseni perusteella voi ymmärtää, kuinka vakavia seurauksia työuupumuksesta voi aiheutua liittyen yksilön työelämässä pärjäämiseen, taloudelliseen toimeentuloon, sosiaalisiin suhteisiin ja yhteiskunnasta syrjäytymiseen. Tietoisuutta avun saamisesta sekä palveluista ja etuuksista työuupumustilanteissa tulisi lisätä. Avun saamisen ei tule olla liian monimutkaista tai hankalaa, koska uupuneen voimavarat ovat rajalliset. Avun ei tule myöskään olla erilaista riippuen siitä, onko uupunut työelämässä tai työmarkkinoiden käytettävissä vai ei.