Yhteensovittava johtaminen lapsiperhepalveluissa – Case perhekeskusmalli Satakunnassa
Salonen, Maiju (2021-04-27)
Yhteensovittava johtaminen lapsiperhepalveluissa – Case perhekeskusmalli Satakunnassa
Salonen, Maiju
(27.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050729203
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050729203
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tässä pro gradu- tutkielmassa tarkastellaan yhteensovittavan johtamismallin sopivuutta lapsiperhepalveluiden
kehittämisessä. Tutkimuksessa tarkastellaan modifioidun yhteensovittavan johtamisen mallin
hyödyntämistä erityisesti soteuudistuksen mukaisen perhekeskusmallin rakentamisessa Satakunnan alueella.
Tutkimuskysymykseksi on asetettu, miten modofioidulla yhteensovittavan johtamisen mallilla voidaan
kehittää palveluja – Case Satakunnan perhekeskusmalli. Päätutkimuskysymystä tarkastellaan kolmen
alakysymyksen avulla: millaisia ovat lapsiperheiden matalan kynnyksen palvelut Satakunnassa ennen
Lapsiperhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE), miten modifioidulla yhteensovittavan johtamisen
mallilla rakennetaan perhekeskustoimintaa sekä millainen on satakuntalainen malli perhekeskustoiminnalle.
Tämä tutkimus on rajattu koskemaan lapsiperhepalvelujen matalan kynnyksen palveluja. Tutkimuksen
teoreettisena pohjana käytettiin THL:n yhteensovittavan johtamisen mallia, jota täydennettiin
laadunhallinnassa käytetyn CAF-arviointimallin sisällöillä.
Tässä tutkimuksessa kerättiin kaksi laadullista aineistoa vuosina 2016-2017. Tutkimuksen aineisto
koostuu Satakunnan kuntien perhepalveluiden johtajille suunnatusta haastatteluaineistosta sekä SataSoten
LAPE-työryhmälle suunnatusta kyselylomakeaineistosta.
Tämän tutkimuksen keskeisimmät tulokset esiteltiin satakuntalaisena perhekeskusmallina jaoteltuina
tarpeisiin ja toimenpiteisiin. Lapsiperhepalveluiden kehittämisen kohteina nousivat esiin vanhemmuuden
tuen yhtenäisen mallin tarve, asiakkaiden aktivointi toimijoiksi sekä toimijoiden verkoston vahvistaminen.
Toimenpiteet jaoteltiin alateemoihin, joita olivat asiakkaat ja palveluprosessi, henkilöstö ja
organisaatiokulttuuri sekä johtajuus ja organisointi. Perhekeskusmallissa tämän tutkimuksen mukaan
keskeistä ovat asiakkaiden vahva osallisuus jo palvelujen suunnitteluvaiheessa sekä perhekeskuksen toimijoiden
aito keskinäinen kumppanuus, joka mahdollistaa sujuvan, oikea-aikaisen ja tarpeisiin kohdistuvan
palvelupolun asiakkaalle. Johtamisen näkökulmasta merkittävää ovat jatkuva sidosryhmätyö, perhekeskuksen
selkeiden toimintamallien rakentaminen ja ylläpito sekä henkilöstön sitoutumisen varmistaminen
ja osaamisen vahvistaminen.
Tutkimuksen kehyksenä käytettyä modifioitua yhteensovittavaa johtamismallia voidaan käyttää
lapsiperhepalveluiden kehittämis- ja rakentamistyössä ohjaavana struktuurina. Mallin monipuolisuus ja
selkeä jaottelu tukevat ja huomioivat laajasti kohdeorganisaation moniulotteisuutta sekä monitoimijuutta.
Tässä tutkimuksessa kerätyn aineiston pohjalta pystyttiin vastamaan asetettuihin tutkimuskysymyksiin
Tässä pro gradu- tutkielmassa tarkastellaan yhteensovittavan johtamismallin sopivuutta lapsiperhepalveluiden
kehittämisessä. Tutkimuksessa tarkastellaan modifioidun yhteensovittavan johtamisen mallin
hyödyntämistä erityisesti soteuudistuksen mukaisen perhekeskusmallin rakentamisessa Satakunnan alueella.
Tutkimuskysymykseksi on asetettu, miten modofioidulla yhteensovittavan johtamisen mallilla voidaan
kehittää palveluja – Case Satakunnan perhekeskusmalli. Päätutkimuskysymystä tarkastellaan kolmen
alakysymyksen avulla: millaisia ovat lapsiperheiden matalan kynnyksen palvelut Satakunnassa ennen
Lapsiperhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE), miten modifioidulla yhteensovittavan johtamisen
mallilla rakennetaan perhekeskustoimintaa sekä millainen on satakuntalainen malli perhekeskustoiminnalle.
Tämä tutkimus on rajattu koskemaan lapsiperhepalvelujen matalan kynnyksen palveluja. Tutkimuksen
teoreettisena pohjana käytettiin THL:n yhteensovittavan johtamisen mallia, jota täydennettiin
laadunhallinnassa käytetyn CAF-arviointimallin sisällöillä.
Tässä tutkimuksessa kerättiin kaksi laadullista aineistoa vuosina 2016-2017. Tutkimuksen aineisto
koostuu Satakunnan kuntien perhepalveluiden johtajille suunnatusta haastatteluaineistosta sekä SataSoten
LAPE-työryhmälle suunnatusta kyselylomakeaineistosta.
Tämän tutkimuksen keskeisimmät tulokset esiteltiin satakuntalaisena perhekeskusmallina jaoteltuina
tarpeisiin ja toimenpiteisiin. Lapsiperhepalveluiden kehittämisen kohteina nousivat esiin vanhemmuuden
tuen yhtenäisen mallin tarve, asiakkaiden aktivointi toimijoiksi sekä toimijoiden verkoston vahvistaminen.
Toimenpiteet jaoteltiin alateemoihin, joita olivat asiakkaat ja palveluprosessi, henkilöstö ja
organisaatiokulttuuri sekä johtajuus ja organisointi. Perhekeskusmallissa tämän tutkimuksen mukaan
keskeistä ovat asiakkaiden vahva osallisuus jo palvelujen suunnitteluvaiheessa sekä perhekeskuksen toimijoiden
aito keskinäinen kumppanuus, joka mahdollistaa sujuvan, oikea-aikaisen ja tarpeisiin kohdistuvan
palvelupolun asiakkaalle. Johtamisen näkökulmasta merkittävää ovat jatkuva sidosryhmätyö, perhekeskuksen
selkeiden toimintamallien rakentaminen ja ylläpito sekä henkilöstön sitoutumisen varmistaminen
ja osaamisen vahvistaminen.
Tutkimuksen kehyksenä käytettyä modifioitua yhteensovittavaa johtamismallia voidaan käyttää
lapsiperhepalveluiden kehittämis- ja rakentamistyössä ohjaavana struktuurina. Mallin monipuolisuus ja
selkeä jaottelu tukevat ja huomioivat laajasti kohdeorganisaation moniulotteisuutta sekä monitoimijuutta.
Tässä tutkimuksessa kerätyn aineiston pohjalta pystyttiin vastamaan asetettuihin tutkimuskysymyksiin