Särkynyt veri : kuppauksen merkitys 1980-luvulla
Palojärvi, Lasse (2021-04-28)
Särkynyt veri : kuppauksen merkitys 1980-luvulla
Palojärvi, Lasse
(28.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052631806
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052631806
Tiivistelmä
Pro gradu-tutkielmani aiheena on kuppaus, ja aineistonani käytän Turun yliopiston uskontotieteen ja folkloristiikan keruuprojektin kuppausta koskevia haastattelulitteraatiota. Niistä valtaosa on samalta vastaajalta, mutta projektiin sisältyy myös muiden vastaajien yksittäisiä haastatteluja. Tarkastelen tutkielmassani kuppauksen harjoittamista ja kuppausperinteen jatkumista modernisaation ja aids-hysterian kaltaisten uhkien aikana. Tutkielmani tekoaikaan kansanparannuksen suosio ja eri hoitomuotojen kirjo on kehittynyt huomattavasti haastattelujen ajoista. Eräs aineistoni keskeisistä teemoista on muistaminen ja erityisesti yksilöllisen ja kollektiivisen muistin välinen suhde.
Käyttämäni aineisto on muodostettu Turussa vuosina 1987–1991. Merkittävin vastaaja oli noina vuosina ainut ammattiaan harjoittava hieroja-kuppari. Haastattelut käsittelevät kuppauksen ohella hänen käsityksiään sairaudesta ja parantamisesta yleisellä tasolla, sekä hänen elämäänsä ja monitasoista identiteettiään parantajana.
Litteraatiot kuuluvat muistitiedon piiriin, ja lähiluku on ollut tutkimusmetodini niitä analysoidessa. Tutkimustulokset osoittavat kuppauksen epäsuosion aineistonkeruun vuosina, ja esittävät siihen johtaneita syitä. Toisaalta niistä paljastuu myös useita syitä kansanparantamisen ja erityisesti kuppauksen harjoittamiselle.
Käyttämäni aineisto on muodostettu Turussa vuosina 1987–1991. Merkittävin vastaaja oli noina vuosina ainut ammattiaan harjoittava hieroja-kuppari. Haastattelut käsittelevät kuppauksen ohella hänen käsityksiään sairaudesta ja parantamisesta yleisellä tasolla, sekä hänen elämäänsä ja monitasoista identiteettiään parantajana.
Litteraatiot kuuluvat muistitiedon piiriin, ja lähiluku on ollut tutkimusmetodini niitä analysoidessa. Tutkimustulokset osoittavat kuppauksen epäsuosion aineistonkeruun vuosina, ja esittävät siihen johtaneita syitä. Toisaalta niistä paljastuu myös useita syitä kansanparantamisen ja erityisesti kuppauksen harjoittamiselle.