Intertekstuaalisuus Alison Bechdelin omaelämäkerrallisessa sarjakuvassa Are You My Mother? A Comic Drama
Poti, Henna (2021-05-16)
Intertekstuaalisuus Alison Bechdelin omaelämäkerrallisessa sarjakuvassa Are You My Mother? A Comic Drama
(16.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052832120
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052832120
Tiivistelmä
Tutkin yhdysvaltalaisen sarjakuvantekijän Alison Bechdelin (1960–) omaelämäkerrallisessa sarjakuvassa Are You My Mother? A Comic Drama (2012) (suom. Äideistä parhain. Koominen draama) intertekstuaalisuutta ja sen ilmentymiä. Lähestyn teosta intertekstuaalisuudesta käsin, sillä teos rakentuu intertekstuaalisten viittausten ympärille. Pyrin osoittamaan, että intertekstuaalisuutta ja intertekstejä tutkimalla teos avautuu paremmin.
Keskeisimpänä teoriakirjallisuutena tutkielmassani on Michael Riffaterren Fictional Truth (1990) ja hänen määritelmänsä intertekstuaalisuudesta ja interteksteistä. Riffaterrelta hyödynnän hänen metodiaan etsiä tekstistä subteksti (subtext) eli tekstin pinnan alla oleva merkitys sekä epäkieliopillisuuksia (ungrammaticalities), jotka osoittavat intertekstin paikan. Osoitan, että peili on teoksen subteksti ja keskeisin interteksti on psykoanalyytikko D. W. Winnicottin artikkeli “Mirror-role of the Mother and Family in Child Development” (kokoelmassa Playing and Reality 1971/2005). Sarjakuvatutkija Charles Hatfieldiä mukaellen sarjakuva rakentuu ”ulkoapäin sisäänpäin”, joten peilin subteksti voi merkitä omaelämäkerrallista sarjakuvaa tekijänsä peilinä.
Peilin subteksti ilmenee myös parateksteissä, joka on Gérard Genetten kehittämä käsite (Palimpsestes 1982/1984 & Seuls 1987/1997). Lisäksi tutkielmani osoittaa, että tutkimani teos on osa traumakirjallisuutta ja intertekstuaalisuus on sen keskeisin piirre. Osoitan myös, että tutkimallani teoksella on intertekstuaalisia ja -visuaalisia yhteyksiä Alison Bechdelin aiempaan tuotantoon eli Fun Home: A Family Tragicomiciin (2006) ja Dykes To Watch Out For (1987–2008) -strippisarjakuvaan.
Winnicottin psykoanalyyttisten teorioiden lisäksi tutkin teoksessa vähäisemmässä roolissa olevia intertekstejä, joita ovat Virginia Woolfin ja Adrienne Richin klassikkotekstit ja Theodor Seuss Geiselin kirjoittama ja kuvittama lastenkirja Dr. Seuss’s Sleep Book (1962/1990). Osoitan, että Dr. Seuss’s Sleep Book -lastenkirjasta lainattu käsite ”plexiglass dome” toimii teoksen laajennettuna metaforana (sustained metaphor) Riffaterren käsitteen mukaan. Pleksilasikupualue saa teoksessa useita merkityksiä muun muassa symboloiden ylisukupolvista traumaa sekä teoksen päähenkilön Alisonin äidin sulkeutumista kuvun sisälle.
Keskeisimpänä teoriakirjallisuutena tutkielmassani on Michael Riffaterren Fictional Truth (1990) ja hänen määritelmänsä intertekstuaalisuudesta ja interteksteistä. Riffaterrelta hyödynnän hänen metodiaan etsiä tekstistä subteksti (subtext) eli tekstin pinnan alla oleva merkitys sekä epäkieliopillisuuksia (ungrammaticalities), jotka osoittavat intertekstin paikan. Osoitan, että peili on teoksen subteksti ja keskeisin interteksti on psykoanalyytikko D. W. Winnicottin artikkeli “Mirror-role of the Mother and Family in Child Development” (kokoelmassa Playing and Reality 1971/2005). Sarjakuvatutkija Charles Hatfieldiä mukaellen sarjakuva rakentuu ”ulkoapäin sisäänpäin”, joten peilin subteksti voi merkitä omaelämäkerrallista sarjakuvaa tekijänsä peilinä.
Peilin subteksti ilmenee myös parateksteissä, joka on Gérard Genetten kehittämä käsite (Palimpsestes 1982/1984 & Seuls 1987/1997). Lisäksi tutkielmani osoittaa, että tutkimani teos on osa traumakirjallisuutta ja intertekstuaalisuus on sen keskeisin piirre. Osoitan myös, että tutkimallani teoksella on intertekstuaalisia ja -visuaalisia yhteyksiä Alison Bechdelin aiempaan tuotantoon eli Fun Home: A Family Tragicomiciin (2006) ja Dykes To Watch Out For (1987–2008) -strippisarjakuvaan.
Winnicottin psykoanalyyttisten teorioiden lisäksi tutkin teoksessa vähäisemmässä roolissa olevia intertekstejä, joita ovat Virginia Woolfin ja Adrienne Richin klassikkotekstit ja Theodor Seuss Geiselin kirjoittama ja kuvittama lastenkirja Dr. Seuss’s Sleep Book (1962/1990). Osoitan, että Dr. Seuss’s Sleep Book -lastenkirjasta lainattu käsite ”plexiglass dome” toimii teoksen laajennettuna metaforana (sustained metaphor) Riffaterren käsitteen mukaan. Pleksilasikupualue saa teoksessa useita merkityksiä muun muassa symboloiden ylisukupolvista traumaa sekä teoksen päähenkilön Alisonin äidin sulkeutumista kuvun sisälle.