Seksuaalirikoksen aikuisen uhrin videoitu esitutkintakertomus todisteena
Puominen, Sara (2021-05-27)
Seksuaalirikoksen aikuisen uhrin videoitu esitutkintakertomus todisteena
(27.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060233008
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060233008
Tiivistelmä
Vuonna 2016 voimaantulleessa todistelu-uudistuksessa lisättiin oikeudenkäymiskaaren 17:24.3 4 kohtaan uusi säännös. Sen mukaan 18 vuotta täyttäneen seksuaalirikoksen asianomistajan esitutkinnassa tallennettua kertomusta voidaan käyttää todisteena oikeudenkäynnissä, jos syytetylle on varattu asianmukainen mahdollisuus esittää asianomistajalle kysymyksiä ja jos oikeudenkäynnissä kuuleminen vaarantaisi asianomistajan terveyden tai aiheuttaisi muuta vastaavaa merkittävää haittaa. Säännöksen tarkoituksena on suojella seksuaalirikoksen asianomistajaa oikeudenkäynnissä kuulemisesta aiheutuvalta rasitukselta, ja se on poikkeus todistelun välittömyyden periaatteesta. Tutkielmassa tarkastellaan edellä mainitun säännöksen soveltamisen edellytyksiä ja mitä tulee huomioida käytettäessä tällaista kertomusta todisteena. Tutkielmassa tarkastellaan myös, vaikuttaako todistelun välittömyydestä poikkeaminen tallennetun henkilötodisteen näyttöarvoon. Tämän seurauksena arvioidaan myös, onko teknologian kehityttyä välittömyysperiaatteella merkitystä vielä tänä päivänä.
Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on lainoppi ja keskeisenä lähdeaineistona on käytetty oikeuskirjallisuutta, lainvalmisteluasiakirjoja sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä, minkä lisäksi tutkimuksessa nostetaan myös esiin todistajanpsykologista tutkimustietoa. Tutkimuksessa tarkasteluun nousevat keskeiset perus- ja ihmisoikeudet, erityisesti EIS 6(3d) artiklan vastakuulusteluoikeus ja EIS 6(2) artiklan syyttömyysolettama. Samalla arvioidaan OK 17:24.3 4 kohdan merkitystä asianomistajan suojelemiseksi rikosprosessin raskaudelta ja toisaalta heikkeneekö tallennetun kertomuksen näyttöarvo, eli miten uhrin suojelu ja sanktiovarmuus suhtautuvat toisiinsa.
Tutkielmassa havaittiin, ettei poikkeamalla todistelun välittömyydestä käyttämällä asianomistajan esitutkinnassa videoitua kertomusta todisteena oikeudenkäynnissä välttämättä vaikuteta saadun todisteen näyttöarvoon. Olennaista kuitenkin on, että vastakuulusteluoikeus esitutkinnassa on toteutunut asianmukaisesti, asianosaisilla on esitutkinnasta alkaen avustajat ja todisteen tallentamiseen ja oikeudenkäynnissä esittämiseen käytetty tekniikka ovat laadultaan hyviä. Tutkimuksessa havaittiin välittömyydellä olleen tärkeä merkitys oikeudenkäynnin kehityksessä ja todistelun laadun parantamisessa. Vaikka teknologian kehityttyä välittömyydestä poikkeamallakin voidaan saada luotettavia todisteita, todettiin välittömyydellä olevan yhä merkitystä muun muassa menettelyn oikeudenmukaisuuden, nopeuden, halpuuden ja varmuuden kannalta.
Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on lainoppi ja keskeisenä lähdeaineistona on käytetty oikeuskirjallisuutta, lainvalmisteluasiakirjoja sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä, minkä lisäksi tutkimuksessa nostetaan myös esiin todistajanpsykologista tutkimustietoa. Tutkimuksessa tarkasteluun nousevat keskeiset perus- ja ihmisoikeudet, erityisesti EIS 6(3d) artiklan vastakuulusteluoikeus ja EIS 6(2) artiklan syyttömyysolettama. Samalla arvioidaan OK 17:24.3 4 kohdan merkitystä asianomistajan suojelemiseksi rikosprosessin raskaudelta ja toisaalta heikkeneekö tallennetun kertomuksen näyttöarvo, eli miten uhrin suojelu ja sanktiovarmuus suhtautuvat toisiinsa.
Tutkielmassa havaittiin, ettei poikkeamalla todistelun välittömyydestä käyttämällä asianomistajan esitutkinnassa videoitua kertomusta todisteena oikeudenkäynnissä välttämättä vaikuteta saadun todisteen näyttöarvoon. Olennaista kuitenkin on, että vastakuulusteluoikeus esitutkinnassa on toteutunut asianmukaisesti, asianosaisilla on esitutkinnasta alkaen avustajat ja todisteen tallentamiseen ja oikeudenkäynnissä esittämiseen käytetty tekniikka ovat laadultaan hyviä. Tutkimuksessa havaittiin välittömyydellä olleen tärkeä merkitys oikeudenkäynnin kehityksessä ja todistelun laadun parantamisessa. Vaikka teknologian kehityttyä välittömyydestä poikkeamallakin voidaan saada luotettavia todisteita, todettiin välittömyydellä olevan yhä merkitystä muun muassa menettelyn oikeudenmukaisuuden, nopeuden, halpuuden ja varmuuden kannalta.