Tasavalta, jossa ei ole homoja, vai ihmisoikeuksien polkija – kahden uutismedian näkemyksiä homoseksuaalien asemasta Tšetšeniassa
Helle, Netta (2021-05-21)
Tasavalta, jossa ei ole homoja, vai ihmisoikeuksien polkija – kahden uutismedian näkemyksiä homoseksuaalien asemasta Tšetšeniassa
(21.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060835252
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060835252
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on seksuaalivähemmistöjen asema Venäjän federaatioon kuuluvassa tasavallassa Tšetšeniassa. Tutkin työssäni aiheesta uutisointia vuosina 2017-2021. Venäjän opposition lehti Novaja Gazeta julkaisi huhtikuussa 2017 yksityiskohtaisen artikkelin homoseksuaalien vainoista, joita suoritettiin Tšetšeniassa. Tämän jälkeen tasavallan ihmisoikeusrikkomukset levisivät koko maailman tietoisuuteen.
Ramzan Kadyrovin johtama tasavalta Tšetšenia on kieltänyt syytökset ihmisoikeusrikkomuksista. Kadyrov hallitsee tasavaltaa itsenäisesti satoja vuosia vanhoihin traditioihin vedoten. Seksuaalivähemmistöjä on pidätetty, kidutettu ja teloitettu. Eri mediat ovat ottaneet kantaa omalla näkökulmillaan tapahtuneisiin rikoksiin, ja osa uutiskanavista kuvaa tätä kaikkea vain läntisen median keksintönä sabotoida heidän maatansa ja toiset lähteet taas koittavat rehellisyyden nimissä pelastaa nämä ihmiset valtiovallan kynsistä.
Tutkielman aineistona toimii Novaja gazetan ja RIA Novostin julkaisemat 14 artikkelia vuosilta 2017-2021. Novaja gazeta on Venäjän tunnetuin kolmesti viikossa julkaistava liberaali lehti, joka kirjoittaa yhteiskuntakriittisesti maansa asioista. Sen luonteenpiirteisiin kuuluu tutkiva journalismi. RIA Novosti on valtion omistama media ja se on osa Venäjän presidentin hallinnon omistamaa viestintäkonsernia Rossija segodnjaa (RT).
Käytän tutkimusmenetelmänäni Pro gradu tutkielmassani diskurssianalyysia ja analysoin aineistoa sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta. Kyseinen näkökulma käsittelee olemassa olevan todellisuuden ja tiedon automaattista totuutta, jotka ovat kulttuurin itse muokkaamia tai pääteltyjä faktoja. Sosiaaliseen konstruktionismiin kuuluu työssäni seksuaalivähemmistöjä kohtaan polveutuneet negatiiviset asenteet ja sen kyseenalaistus. Sosiaalisen konstruktionismin mukaisesti työni pyrkii kyseenalaistamaan Tšetšenian ja Venäjän suhtautumisen seksuaalivähemmistöihin. Valitsemani viitekehyksen tunnuspiirteinä on todellisuus, joka on muodostunut ihmisten välisissä sosiaalisissa tilanteissa eri merkityksien avulla. Tieto polveutuu jostain tietystä näkökulmasta tiettyä tarkoitusta tavoittelemalla, ja ne ovat historiallisten ja kulttuurillisten ilmiöiden muokkaamia totuuksia. (Teija Löytönen, Sosiaalisen konstruktionismin lähtökohdat)
Johtopäätöksenä totean, että oletukseni siitä, ettei Venäjällä asuvia seksuaalivähemmistöjä kohdella oikeutetusti pitää paikkaansa. Lehtien väliltä pystyi erottamaan selkeitä eroja lehdistöjen käyttämässä kielessä valtiovallan propagandan levittämisessä.
Asiasanat: Seksuaalivähemmistöt, Tšetšenia, Kadyrov, Novaja Gazeta, RIA Novosti, Kaukasian Solmu, LGBT, Putin
Ramzan Kadyrovin johtama tasavalta Tšetšenia on kieltänyt syytökset ihmisoikeusrikkomuksista. Kadyrov hallitsee tasavaltaa itsenäisesti satoja vuosia vanhoihin traditioihin vedoten. Seksuaalivähemmistöjä on pidätetty, kidutettu ja teloitettu. Eri mediat ovat ottaneet kantaa omalla näkökulmillaan tapahtuneisiin rikoksiin, ja osa uutiskanavista kuvaa tätä kaikkea vain läntisen median keksintönä sabotoida heidän maatansa ja toiset lähteet taas koittavat rehellisyyden nimissä pelastaa nämä ihmiset valtiovallan kynsistä.
Tutkielman aineistona toimii Novaja gazetan ja RIA Novostin julkaisemat 14 artikkelia vuosilta 2017-2021. Novaja gazeta on Venäjän tunnetuin kolmesti viikossa julkaistava liberaali lehti, joka kirjoittaa yhteiskuntakriittisesti maansa asioista. Sen luonteenpiirteisiin kuuluu tutkiva journalismi. RIA Novosti on valtion omistama media ja se on osa Venäjän presidentin hallinnon omistamaa viestintäkonsernia Rossija segodnjaa (RT).
Käytän tutkimusmenetelmänäni Pro gradu tutkielmassani diskurssianalyysia ja analysoin aineistoa sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta. Kyseinen näkökulma käsittelee olemassa olevan todellisuuden ja tiedon automaattista totuutta, jotka ovat kulttuurin itse muokkaamia tai pääteltyjä faktoja. Sosiaaliseen konstruktionismiin kuuluu työssäni seksuaalivähemmistöjä kohtaan polveutuneet negatiiviset asenteet ja sen kyseenalaistus. Sosiaalisen konstruktionismin mukaisesti työni pyrkii kyseenalaistamaan Tšetšenian ja Venäjän suhtautumisen seksuaalivähemmistöihin. Valitsemani viitekehyksen tunnuspiirteinä on todellisuus, joka on muodostunut ihmisten välisissä sosiaalisissa tilanteissa eri merkityksien avulla. Tieto polveutuu jostain tietystä näkökulmasta tiettyä tarkoitusta tavoittelemalla, ja ne ovat historiallisten ja kulttuurillisten ilmiöiden muokkaamia totuuksia. (Teija Löytönen, Sosiaalisen konstruktionismin lähtökohdat)
Johtopäätöksenä totean, että oletukseni siitä, ettei Venäjällä asuvia seksuaalivähemmistöjä kohdella oikeutetusti pitää paikkaansa. Lehtien väliltä pystyi erottamaan selkeitä eroja lehdistöjen käyttämässä kielessä valtiovallan propagandan levittämisessä.
Asiasanat: Seksuaalivähemmistöt, Tšetšenia, Kadyrov, Novaja Gazeta, RIA Novosti, Kaukasian Solmu, LGBT, Putin