Ulkomaisen väliyhteisön tulon verottaminen Suomessa väliyhteisölain nojalla
Saarinen, Satu (2021-05-29)
Ulkomaisen väliyhteisön tulon verottaminen Suomessa väliyhteisölain nojalla
Saarinen, Satu
(29.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060936113
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060936113
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain (VYL, 1217/1994) 1-7 §:ien säännöksiä lain soveltamisalasta, ulkomaisesta väliyhteisöstä, taloudellisesta toiminnasta, verotettavasta tulosta, tappion vähentämisestä sekä ulkomaisen veron hyvittämisestä ja ilmoittamisvelvollisuudesta. Keskeisimpänä kysymyksenä on, mil-laisissa tilanteissa ja millä perusteilla VYL:n edellä esitettyjä seikkoja koskevia säännöksiä sovelletaan. Tutkielma koskee siten voimassa olevien VYL:n oikeussäännösten sisällön sel-vittämistä, niiden tulkintaa ja systematisointia. Oikeusdogmaattisena tutkimuksena lähdeaineisto perustuu vahvasti lakiin, esitöihin, oikeus- ja verotuskäytäntöön, sekä oikeuskirjallisuuteen. Tutkimuksella osaltaan osoitetaan, onko VYL:n edellä mainitut säännökset yksiselitteisiä vai sisältyykö niihin tulkinnanvaraisuuksia. Tutkimuksessa VYL:a arvioidaan myös suhteessa EU-oikeuden asettamiin vaatimuksiin ja tutkimuksessa tutkittavien säännösten osalta tulkinta-apua haetaan mahdollisuuksien mukaan myös voimassa olevan VYL:n taustalla vaikuttaneen Euroopan unionin sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamista koskevan direktiivin 2016/1164 (ATAD I -direktiivi) vastaavista säännöksistä. Tutkimuksen perusteella on todettavissa, etteivät VYL:n 1-7 §:ien säännökset ole kaikilta osin selkeitä ja yksiselitteisiä. VYL on säädöksenä varsin niukka ja lyhyt ja näin ollen lain muu tulkinta-aineisto kuin lain sanamuoto on merkittävässä asemassa lain sisältöä selvitettäessä. Lain niukkuudesta johtuen VYL:n säännöksiin sisältyy paljon tulkinnanvaraisuutta. Tulkinnanvaraisuuksia sisältyy muun muassa väliyhteisön määritelmään sisältyvään mää-räysvaltasäännökseen ja taloudellisen toiminnan poikkeusta koskevaan säännökseen. Myös verotettavaa tuloa koskeva VYL:n säännös on paikoin tulkinnanvarainen. Tutkielman perusteella VYL lienee paikoitellen ongelmallinen myös EU-oikeudellisessa kontekstissa. Tutkimuksen perusteella on selvää, että VYL:n säännösten oikeudellisen merkityssisällön selvittäminen on haasteellista ja paikoin sisällön tarkka ja yksiselitteinen selvittäminen ei ole edes mahdollista. Näin ollen VYL:n säännöksiin sisältyy avoimia ja ratkaisemattomia kysymyksiä. Tulkintaa ohjaavan verotus- ja oikeuskäytännön muodostuminen olisi siten erittäin toivottavaa. Edelleen tulisi nähdäkseni veropoliittisesti arvioida sitä, tulisiko VYL:n säännöksistä säätää yksityiskohtaisemmin ja seikkaperäisemmin itse lain tasolla.