Momentum-sijoitusstrategia Suomen osakemarkkinoilla : suoriutuminen aikavälillä 1999–2021
Seppä, Juha-Matti (2021-06-03)
Momentum-sijoitusstrategia Suomen osakemarkkinoilla : suoriutuminen aikavälillä 1999–2021
(03.06.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060936023
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060936023
Tiivistelmä
Momentum-ilmiöllä tarkoitetaan osakemarkkinoiden anomaliaa, jonka mukaan historiassa hyvin tuottaneilla osakkeilla on taipumusta jatkaa hyvää kehitystä myös tulevaisuudessa ja huonosti tuottaneilla osakkeilla vastaavasti taipumusta jatkaa huonoa kehitystä. Momentum-ilmiötä koskevissa tutkimuksissa on onnistuttu luomaan ilmiöön perustuvia sijoitusstrategioita osakemarkkinoille. Hyvän sijoitusstrategian tavoitteena on tuottaa markkinoiden keskimääräistä tuottoa paremmin. Tutkijat ovat havainneet momentum-ilmiötä hyödyntävän sijoitusstrategian toimivuuden useilla eri markkinoilla.
Tässä tutkielmassa mukaillaan Narasimhan Jegadeesh ja Sheridan Titmanin vuosien 1993 ja 2001 tutkimuksia momentum-ilmiön hyödyntämisestä osakemarkkinoilla. Tutkielmassa muodostetaan 16 momentum-strategiaa eri pituisilla tarkastelu- ja pitoajanjaksoilla. Strategioiden kehitystä tarkastellaan aikavälillä 1999–2021. Valitsemalla edellä mainitulla aikavälillä parhaiten Suomen osakemarkkinoilla suoriutuva momentum-strategia ja tarkastelemalla sitä suhteessa OMX Helsinki Cap-kasvuindeksiin voidaan vastata tutkimusongelmaan. Laadukkaampien tulosten saamiseksi tutkimuksessa tarkastellaan myös momentum-strategian suoriutumista erilaisissa markkinatilanteissa.
Tutkimustuloksissa havaittiin yhdeksän kuukauden tarkkailuajalla ja kolmen kuukauden pitoajalla muodostetun momentum-strategian tuottaneen eniten tutkimuksen tarkasteluaikavälillä. Voittaja- ja häviäjäportfolioiden ero tuotoissa oli tilastollisesti merkitsevä, joten momentum-ilmiön esiintymistä Suomen osakemarkkinoilla ei voida kiistää. Parhaiten tuottaneen strategian tarkempi tarkastelu erilaisissa markkinatilanteissa antoi ristiriitaisia tuloksia, eikä niistä voitu tehdä yleistyksiä. Pitkällä aikavälillä momentum-strategia tuotti kumulatiivisesti laskettuna 108,89 % enemmän kuin OMX Helsinki Cap-kasvuindeksi. Momentum-strategian volatiliteetti oli suurempi kuin vertailuindeksillä, mutta sen riskin ja tuoton suhdetta kuvaava Sharpen-luku oli parempi, joten momentum-strategiaa voidaan pitää sijoittajan kannalta parempana valintana kuin OMX Helsinki Cap-kasvuindeksiä.
Tässä tutkielmassa mukaillaan Narasimhan Jegadeesh ja Sheridan Titmanin vuosien 1993 ja 2001 tutkimuksia momentum-ilmiön hyödyntämisestä osakemarkkinoilla. Tutkielmassa muodostetaan 16 momentum-strategiaa eri pituisilla tarkastelu- ja pitoajanjaksoilla. Strategioiden kehitystä tarkastellaan aikavälillä 1999–2021. Valitsemalla edellä mainitulla aikavälillä parhaiten Suomen osakemarkkinoilla suoriutuva momentum-strategia ja tarkastelemalla sitä suhteessa OMX Helsinki Cap-kasvuindeksiin voidaan vastata tutkimusongelmaan. Laadukkaampien tulosten saamiseksi tutkimuksessa tarkastellaan myös momentum-strategian suoriutumista erilaisissa markkinatilanteissa.
Tutkimustuloksissa havaittiin yhdeksän kuukauden tarkkailuajalla ja kolmen kuukauden pitoajalla muodostetun momentum-strategian tuottaneen eniten tutkimuksen tarkasteluaikavälillä. Voittaja- ja häviäjäportfolioiden ero tuotoissa oli tilastollisesti merkitsevä, joten momentum-ilmiön esiintymistä Suomen osakemarkkinoilla ei voida kiistää. Parhaiten tuottaneen strategian tarkempi tarkastelu erilaisissa markkinatilanteissa antoi ristiriitaisia tuloksia, eikä niistä voitu tehdä yleistyksiä. Pitkällä aikavälillä momentum-strategia tuotti kumulatiivisesti laskettuna 108,89 % enemmän kuin OMX Helsinki Cap-kasvuindeksi. Momentum-strategian volatiliteetti oli suurempi kuin vertailuindeksillä, mutta sen riskin ja tuoton suhdetta kuvaava Sharpen-luku oli parempi, joten momentum-strategiaa voidaan pitää sijoittajan kannalta parempana valintana kuin OMX Helsinki Cap-kasvuindeksiä.