Avoimuusperiaate julkisissa hankinnoissa : merkitys hankintaoikeudellisena periaatteena hyvän hallinnon perusteissa
Kuusisto, Johanna (2021-06-11)
Avoimuusperiaate julkisissa hankinnoissa : merkitys hankintaoikeudellisena periaatteena hyvän hallinnon perusteissa
Kuusisto, Johanna
(11.06.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061838937
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061838937
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään avoimuusperiaatteen merkitystä julkisissa hankinnoissa. Hankintasääntelyn tulkinnassa ja soveltamisessa sekä sen määrittelyssä ilmenee erilaisia piirteitä niin EU-oikeudesta, hallinto-oikeudesta kuin sopimusoikeudestakin. Avoimuusperiaate on hankintaperiaate, josta on säädetty julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (1397/2016). Näin ollen myös avoimuusperiaatetta voidaan tulkita eri lähtökohdista. Se voidaan purkaa avoimuuden ja periaatteen osiksi, jolloin käsitys kerrostuu tarkemmin hankintaoikeudelliseksi. Periaate on johdettavissa pitkälti EU:n perustamissopimuksesta ja sitä koskevasta oikeuskäytännössä, ja sen merkityksen voidaan katsoa kasvaneen hankintojen vuosikymmenten aikana.
Tutkielma sijoittuu hankintaoikeudellisten ja hyvän hallinnon näkökohtien tulkinnan myötä eri oikeudenaloille, eniten hallinto-oikeuteen ja EU-oikeuteen. Avoimuusperiaatteella tarkoitetaan, että hankintayksikkö antaa riittävästi tietoa vertailukelpoisten tarjousten antamiseksi. Hankinta-asiakirjojen julkisuutta koskevat tarkemmat vaatimukset yhdistävät tulkintaa myös julkisuusperiaatteen asettamiin vaatimuksiin.
Tutkielmassa pohditaan hankintayksikön velvollisuutta antaa riittäviä tietoja ja toisaalta velvollisuutta sitoutua, kuten oikeuskirjallisuudesta tarkemmin on selvinnyt. Samalla hankintayksikön antaman tiedon laadulla on merkitystä, mikä selviää kansainvälisistä hankintoja koskevista tutkimuksista. Avoimuus mahdollistaa sen, että hankintayksikköjen toiminta on ennakoitavampaa ja hankintatoimintaa voidaan paremmin valvoa. Avoimuuden merkitys esimerkiksi korruption torjunnassa on katsottu tärkeäksi.
Tutkielmassa osoitetaan, että avoimuuden tason määrittely hankinnoissa on hankalaa. Tätä seikkaa tukee avoimuusperiaatetta koskeva oikeuskäytäntö sekä esimerkiksi tuore hallituksen esitys hankintalain muuttamiseksi ja siihen liittyvät asiantuntijalausunnot. Oikeuskirjallisuudesta selviää, että avoimuusperiaate myös tarkoittaa hieman eri asioita riippuen, mistä näkökulmasta sitä katsoo. Näin ollen huomioon voidaan ottaa niin tarjoajan, hankintayksikön kuin tuomioistuimen näkökulma avoimuusperiaatteen tulkinnassa. Periaatteen noudattaminen turvaa tarjoajien aseman hankintamenettelyssä ja aidon kilpailun markkinoilla. Hankintayksikön harkintavallassa ovat hankintalain nojalla tietyt asiat hankintaprosessin aikana, mutta riittävä avoimuus ei ole yksi niistä. Hankintaosaamisen parantaminen katsotaan tärkeäksi tavoitteeksi hankintalainsäädännön asettamia vaatimuksia vasten.
Tutkielma sijoittuu hankintaoikeudellisten ja hyvän hallinnon näkökohtien tulkinnan myötä eri oikeudenaloille, eniten hallinto-oikeuteen ja EU-oikeuteen. Avoimuusperiaatteella tarkoitetaan, että hankintayksikkö antaa riittävästi tietoa vertailukelpoisten tarjousten antamiseksi. Hankinta-asiakirjojen julkisuutta koskevat tarkemmat vaatimukset yhdistävät tulkintaa myös julkisuusperiaatteen asettamiin vaatimuksiin.
Tutkielmassa pohditaan hankintayksikön velvollisuutta antaa riittäviä tietoja ja toisaalta velvollisuutta sitoutua, kuten oikeuskirjallisuudesta tarkemmin on selvinnyt. Samalla hankintayksikön antaman tiedon laadulla on merkitystä, mikä selviää kansainvälisistä hankintoja koskevista tutkimuksista. Avoimuus mahdollistaa sen, että hankintayksikköjen toiminta on ennakoitavampaa ja hankintatoimintaa voidaan paremmin valvoa. Avoimuuden merkitys esimerkiksi korruption torjunnassa on katsottu tärkeäksi.
Tutkielmassa osoitetaan, että avoimuuden tason määrittely hankinnoissa on hankalaa. Tätä seikkaa tukee avoimuusperiaatetta koskeva oikeuskäytäntö sekä esimerkiksi tuore hallituksen esitys hankintalain muuttamiseksi ja siihen liittyvät asiantuntijalausunnot. Oikeuskirjallisuudesta selviää, että avoimuusperiaate myös tarkoittaa hieman eri asioita riippuen, mistä näkökulmasta sitä katsoo. Näin ollen huomioon voidaan ottaa niin tarjoajan, hankintayksikön kuin tuomioistuimen näkökulma avoimuusperiaatteen tulkinnassa. Periaatteen noudattaminen turvaa tarjoajien aseman hankintamenettelyssä ja aidon kilpailun markkinoilla. Hankintayksikön harkintavallassa ovat hankintalain nojalla tietyt asiat hankintaprosessin aikana, mutta riittävä avoimuus ei ole yksi niistä. Hankintaosaamisen parantaminen katsotaan tärkeäksi tavoitteeksi hankintalainsäädännön asettamia vaatimuksia vasten.