Vihreä lippu -ympäristöohjelman haasteet ja hyödyt kouluissa
Lähteenmäki, Elliina (2021-05-31)
Vihreä lippu -ympäristöohjelman haasteet ja hyödyt kouluissa
(31.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021082644302
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021082644302
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Vihreä lippu -ympäristöohjelman toimivuutta eri tutkimuksien valossa. Tutkimuksessa tutkitaan, millaisia tuloksia eri tutkimuksissa on saatu Vihreä lippu -ohjelman toimivuuteen liittyen. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millaisia haasteita ja kehityskohteita Vihreä lippu -ohjelmaan liittyy.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin mixed methods -menetelmää eli monimenetelmällistä tapaa, jossa yhdistetään sekä kvalitatiivinen tukimus että kirjallisuuskatsaus. Aineistoa kerättiin alun perin luokanopettajille sähköisenä lähetetyllä Webropol -haastattelulomakkeella, joka sisälsi pääosin avoimia kysymyksiä, joita oli yhteensä 13. Kysymykset liittyivät luokanopettajien omiin kokemuksiin kestävän kehityksen kasvatuksesta ja Vihreä lippu -toiminnasta sekä kysymyksiä koulussa toteutetuista projekteista ja projektien vaikutuksista koulun ympäristöasioiden tilaan. Hyvin pienen vastausmäärän vuoksi aineistoa täydennettiin aikaisempia Vihreä lippu -aiheeseen liittyviä tutkimuksia tutkimalla.
Kyselylomakkeeseen vastasi vain kolme opettajaa, jonka vuoksi tutkimusta jouduttiin laajentamaan koskemaan myös aikaisempia Vihreä lippu -aiheisia tutkimuksia. Tutkimuksista valittiin käsittelyyn ne tutkimukset, jotka liittyivät tämän tutkimuksen tutkimuskysymyksiin. Mukaan valikoitui yksi väitöskirjatutkimus, yksi diplomityö, kolme Pro gradu -tutkielmaa, yksi muu opinnäytetyö sekä yksi tutkimuksen loppuraportti koskien kestävän kehityksen koulutuksen kehittämistarpeita, jonka on toimeksiantanut opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ympäristöministeriö.
Tutkimuksen tulosten mukaan Vihreä lippu -ohjelman hyviksi puoliksi koettiin yhteisöllisyys, osallisuuden lisääntyminen, konkreettiset muutokset ympäristöasioiden tilassa sekä suorat ohjeet kestävän kehityksen kasvatuksen toteuttamiseen. Ohjelman haasteina ja kehityskohteina esiin nousi raportoinnin haasteet, suuri työmäärä, tuen ja resurssien puute sekä henkilökunnan sitoutumisen puute. Tulosten perusteella saatiin hyvin kuvaa siitä, mikä ohjelmassa toimii ja mitä tulisi jatkossa kehittää, jotta ohjelma saataisiin entistä toimivammaksi.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin mixed methods -menetelmää eli monimenetelmällistä tapaa, jossa yhdistetään sekä kvalitatiivinen tukimus että kirjallisuuskatsaus. Aineistoa kerättiin alun perin luokanopettajille sähköisenä lähetetyllä Webropol -haastattelulomakkeella, joka sisälsi pääosin avoimia kysymyksiä, joita oli yhteensä 13. Kysymykset liittyivät luokanopettajien omiin kokemuksiin kestävän kehityksen kasvatuksesta ja Vihreä lippu -toiminnasta sekä kysymyksiä koulussa toteutetuista projekteista ja projektien vaikutuksista koulun ympäristöasioiden tilaan. Hyvin pienen vastausmäärän vuoksi aineistoa täydennettiin aikaisempia Vihreä lippu -aiheeseen liittyviä tutkimuksia tutkimalla.
Kyselylomakkeeseen vastasi vain kolme opettajaa, jonka vuoksi tutkimusta jouduttiin laajentamaan koskemaan myös aikaisempia Vihreä lippu -aiheisia tutkimuksia. Tutkimuksista valittiin käsittelyyn ne tutkimukset, jotka liittyivät tämän tutkimuksen tutkimuskysymyksiin. Mukaan valikoitui yksi väitöskirjatutkimus, yksi diplomityö, kolme Pro gradu -tutkielmaa, yksi muu opinnäytetyö sekä yksi tutkimuksen loppuraportti koskien kestävän kehityksen koulutuksen kehittämistarpeita, jonka on toimeksiantanut opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ympäristöministeriö.
Tutkimuksen tulosten mukaan Vihreä lippu -ohjelman hyviksi puoliksi koettiin yhteisöllisyys, osallisuuden lisääntyminen, konkreettiset muutokset ympäristöasioiden tilassa sekä suorat ohjeet kestävän kehityksen kasvatuksen toteuttamiseen. Ohjelman haasteina ja kehityskohteina esiin nousi raportoinnin haasteet, suuri työmäärä, tuen ja resurssien puute sekä henkilökunnan sitoutumisen puute. Tulosten perusteella saatiin hyvin kuvaa siitä, mikä ohjelmassa toimii ja mitä tulisi jatkossa kehittää, jotta ohjelma saataisiin entistä toimivammaksi.