Eurooppalaisten terveyskäyttäytyminen : vertaileva tutkimus terveyskäyttäytymisestä ja sitä selittävistä tekijöistä 20:ssä Euroopan maassa
Siltala, Jenna (2021-08-30)
Eurooppalaisten terveyskäyttäytyminen : vertaileva tutkimus terveyskäyttäytymisestä ja sitä selittävistä tekijöistä 20:ssä Euroopan maassa
(30.08.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021090745301
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021090745301
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen terveyskäyttäytymistä ja siinä ilmeneviä eroja yksilö- ja maatasolla. Tarkastelen terveyskäyttäytymistä tupakoinnin, alkoholinkäytön, fyysisen aktiivisuuden ja ruokatottumusten kautta 20:ssä Euroopan maassa. Selvitän, millaisia ovat sosioekonomisen aseman, iän, sukupuolen, luottamuksen sekä maan taloudellisen elintason ja eriarvoisuuden yhteydet terveyskäyttäytymiseen.
Tutkimusaineistona käytän European Social Surveyn seitsemännen kierroksen aineistoa. Aineiston perusjoukkona on 20 Euroopan maan 15 vuotta täyttäneet kansalaiset. Aineisto tarjoaa uudenlaisia vertailukelpoisia mahdollisuuksia tarkastella maiden välisiä eroja terveyskäyttäytymisessä. Tutkimusmenetelmänä käytän logistista monitasoanalyysiä.
Tulosten mukaan eurooppalaisten terveyskäyttäytyminen on monilta osin edelleen epäterveellistä, ja etenkin fyysinen aktiivisuus on vähäistä Euroopan maissa. Euroopan maiden välillä on myös huomattavissa eroja terveyskäyttäytymisessä, mutta maiden väliset erot eivät ole kaikkien osa-alueiden kohdalla yhtä selkeitä. Aiempien tutkimusten tapaan sosioekonominen asema on yhteydessä terveyskäyttäytymiseen, mutta yhteyden voimakkuus vaihtelee terveyskäyttäytymisen osa-alueen ja sosioekonomisen aseman mittarin mukaan. Pääsääntöisesti matalammin kouluttautuneet, alemmassa ammattiasemassa olevat, heikommin toimeentulevat sekä heikommin muihin ihmisiin ja instituutioihin luottavat käyttäytyvät epäterveellisemmällä tavalla. Tutkielmassa tarkastelun kohteena olleiden maatason tekijöiden yhteydet terveyskäyttäytymiseen ovat vähäisiä, ja suuri osa terveyskäyttäytymisessä ilmenevistä eroista on selitettävissä yksilötason tekijöillä.
Terveyskäyttäytymisessä ilmenevät erot eri sosioekonomisten ryhmien välillä ovat merkittäviä tekijöitä terveyden eriarvoisuuden taustalla. Jotta terveyseroja voidaan vähentää, tulee terveyskäyttäytymiseen liittyviä toimia suunniteltaessa huolehtia siitä, että niiden avulla pystytään vähentämään nimenomaan alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä tapahtuvaa epäterveellistä käyttäytymistä.
Tutkimusaineistona käytän European Social Surveyn seitsemännen kierroksen aineistoa. Aineiston perusjoukkona on 20 Euroopan maan 15 vuotta täyttäneet kansalaiset. Aineisto tarjoaa uudenlaisia vertailukelpoisia mahdollisuuksia tarkastella maiden välisiä eroja terveyskäyttäytymisessä. Tutkimusmenetelmänä käytän logistista monitasoanalyysiä.
Tulosten mukaan eurooppalaisten terveyskäyttäytyminen on monilta osin edelleen epäterveellistä, ja etenkin fyysinen aktiivisuus on vähäistä Euroopan maissa. Euroopan maiden välillä on myös huomattavissa eroja terveyskäyttäytymisessä, mutta maiden väliset erot eivät ole kaikkien osa-alueiden kohdalla yhtä selkeitä. Aiempien tutkimusten tapaan sosioekonominen asema on yhteydessä terveyskäyttäytymiseen, mutta yhteyden voimakkuus vaihtelee terveyskäyttäytymisen osa-alueen ja sosioekonomisen aseman mittarin mukaan. Pääsääntöisesti matalammin kouluttautuneet, alemmassa ammattiasemassa olevat, heikommin toimeentulevat sekä heikommin muihin ihmisiin ja instituutioihin luottavat käyttäytyvät epäterveellisemmällä tavalla. Tutkielmassa tarkastelun kohteena olleiden maatason tekijöiden yhteydet terveyskäyttäytymiseen ovat vähäisiä, ja suuri osa terveyskäyttäytymisessä ilmenevistä eroista on selitettävissä yksilötason tekijöillä.
Terveyskäyttäytymisessä ilmenevät erot eri sosioekonomisten ryhmien välillä ovat merkittäviä tekijöitä terveyden eriarvoisuuden taustalla. Jotta terveyseroja voidaan vähentää, tulee terveyskäyttäytymiseen liittyviä toimia suunniteltaessa huolehtia siitä, että niiden avulla pystytään vähentämään nimenomaan alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä tapahtuvaa epäterveellistä käyttäytymistä.