Johdon ohjausjärjestelmäkokonaisuuden rakentaminen : Case HC Ässät Pori Oy
Uotila, Miikka (2021-08-25)
Johdon ohjausjärjestelmäkokonaisuuden rakentaminen : Case HC Ässät Pori Oy
Uotila, Miikka
(25.08.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021092246878
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021092246878
Tiivistelmä
Huippu-urheiluorganisaatioiden kaupallistuminen jatkaa kasvuaan. Tänä päivänä huippu-urheiluorganisaatiot muistuttavatkin jo hyvin paljon perinteisiä liiketoimintayrityksiä. Monet huippu-urheiluorganisaatiot ovat jo nyt omaksuneet monia tapoja ja keinoja, joita perinteiset liiketoimintayritykset käyttävät liiketoimintansa tehostamiseen. Johdon ohjausjärjestelmät ovat yksi keino tehostaa organisaation toimintaa. Johdon ohjausjärjestelmillä on monia hyötyjä. Sen avulla varmistetaan, että organisaation resursseja käytetään tehokkaasti sekä asetettuihin tavoitteisiin päästään. Ohjausjärjestelmät auttavat myös strategian jalkauttamisessa sekä tiedon kulussa organisaation sisällä.
Tämän tutkielman kohdeorganisaatio on HC Ässät Pori Oy. Johdon ohjausjärjestelmien empiiristä tutkimusta on tehty historiassa varsinkin isommille ja kansainvälisille organisaatioille. Nykyään kuitenkin yhä pienemmät ja rakenteeltaan yksinkertaisemmat organisaatiot hyödyntävät ohjausjärjestelmiä toiminnassaan. Tässä konstruktiivisessa tutkimuksessa sovelletaan Simonsin luomaa Levers of Controllia urheiluorganisaation tarpeisiin, jonka lopputuloksena syntyi kokonaisvaltainen johdon ohjausjärjestelmäkokonaisuus.
Tutkielma antaa kuvauksen siitä, miten johdon ohjausjärjestelmäkokonaisuus voidaan huippu-urheiluorganisaatiolle luoda. Jotta yritykselle voidaan luoda johdon ohjausjärjestelmä, on tunnettava erityisen hyvin sen toimiympäristö, organisaation rakenne, strategia sekä tulevaisuuden tavoitteet. Tämän jälkeen on tärkeä rakentaa eri mittari mittaamaan organisaation suoriutumista sen eri osa-aluilla. Luodussa johdon ohjausjärjestelmässä on otettu huomioon myös urheilullinen näkökulma, joka näkyy urheilun ja taloudellisen menestyksen tasapainossa.
Tuloksien pohjalta voidaan todeta, että organisaation tulee hyödyntää monia eri ohjausjärjestelmiä strategiansa jalkauttamisessa. Myös mittareiden valintaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Erityisen tärkeää on, että vanhoista toimintatavoista päästään eroon. Tähän päästään käyttämällä aktiivisesti uskomusjärjestelmiä. Myös uusien tavoitteiden asettaminen nousee tärkeään rooliin. Rajoitejärjestelmällä ohjataan työntekijät oikeaan suuntaan ja sitä kautta voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. Sen sijaan diagnostisilla ohjausjärjestelmillä mitataan tavoitteiden toteutumista. Interaktiivisilla järjestelmillä johto varmistaa tehokkaan ja luotettavan kommunikoinnin alaistensa kanssa.
Tämän tutkielman kohdeorganisaatio on HC Ässät Pori Oy. Johdon ohjausjärjestelmien empiiristä tutkimusta on tehty historiassa varsinkin isommille ja kansainvälisille organisaatioille. Nykyään kuitenkin yhä pienemmät ja rakenteeltaan yksinkertaisemmat organisaatiot hyödyntävät ohjausjärjestelmiä toiminnassaan. Tässä konstruktiivisessa tutkimuksessa sovelletaan Simonsin luomaa Levers of Controllia urheiluorganisaation tarpeisiin, jonka lopputuloksena syntyi kokonaisvaltainen johdon ohjausjärjestelmäkokonaisuus.
Tutkielma antaa kuvauksen siitä, miten johdon ohjausjärjestelmäkokonaisuus voidaan huippu-urheiluorganisaatiolle luoda. Jotta yritykselle voidaan luoda johdon ohjausjärjestelmä, on tunnettava erityisen hyvin sen toimiympäristö, organisaation rakenne, strategia sekä tulevaisuuden tavoitteet. Tämän jälkeen on tärkeä rakentaa eri mittari mittaamaan organisaation suoriutumista sen eri osa-aluilla. Luodussa johdon ohjausjärjestelmässä on otettu huomioon myös urheilullinen näkökulma, joka näkyy urheilun ja taloudellisen menestyksen tasapainossa.
Tuloksien pohjalta voidaan todeta, että organisaation tulee hyödyntää monia eri ohjausjärjestelmiä strategiansa jalkauttamisessa. Myös mittareiden valintaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Erityisen tärkeää on, että vanhoista toimintatavoista päästään eroon. Tähän päästään käyttämällä aktiivisesti uskomusjärjestelmiä. Myös uusien tavoitteiden asettaminen nousee tärkeään rooliin. Rajoitejärjestelmällä ohjataan työntekijät oikeaan suuntaan ja sitä kautta voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. Sen sijaan diagnostisilla ohjausjärjestelmillä mitataan tavoitteiden toteutumista. Interaktiivisilla järjestelmillä johto varmistaa tehokkaan ja luotettavan kommunikoinnin alaistensa kanssa.