Kirjeenvaihtoa, vertaistukea ja vaikutustoimintaa. Dreamwear Club ry, sukupuolivähemmistöjen toimijuus ja toiminnan tilat Suomessa vuosina 1990-2011

Abstract

Tämä tutkielma tarkastelee suomalaisten sukupuolivähemmistöjen, erityisesti transvestiittien ja muiden transfeminiinien, toimijuuden sekä toiminnan tilojen muotoutumista Dreamwear Club ry:n toiminnan piirissä vuosien 1990–2011 välillä. Tutkielmani päätutkimuskysymys on, millaisia Dreamwear Clubissa toimineiden sukupuolivähemmistöjen toiminnan tilat olivat 1990-luvulta 2010-luvun alkuun, ja minkälainen toiminta kyseisissä tiloissa oli mahdollista. Vertaan tutkielmassani tiloissa ja toimijuudessa tapahtuneita muutoksia Suomen yhteiskunnalliseen kehitykseen sekä Dreamwear Clubin toimintaan. Dreamwear Club ry on sukupuolivähemmistöjen vertaistuki- ja etujärjestö, joka aloitti toimintansa 1990-luvun alussa transvestiittien ja heidän puolisoittensa tukijärjestönä. Yhdistys on julkaissut jäsenlehteä nimeltä Dreamwear, jonka vuosien 1994–2011 välillä julkaistut numerot toimivat pääasiallisena alkuperäisaineistonani. Alkuperäisaineistooni kuuluu lehtiaineiston ohella Dreamwear Clubin toimijoiden haastatteluja, yhdistyksen arkistomateriaalia, sukupuolen moninaisuudesta kertovia lehtiartikkeleita, sähköisiä lähteitä ja hakudataa.

Tarkastelen alkuperäisaineistossani ilmeneviä kokemuksia sukupuolivähemmistöjen toiminnasta sekä toiminnan tiloista käyttäen tilallista analyysimenetelmää. Menetelmäni pohjautuu sosiologi Henri Lefebvren ajatteluun tiloista psyykkisinä, fyysisinä ja sosiaalisina kokonaisuuksina, joita ihmiset tuottavat ja muokkaavat eri tavoin eri aikoina. Tila on jaoteltu tässä tutkimuksessa kolmeen eri julkisuuden tasoon, joita ovat: 1) yksityinen, 2) julkinen ja 3) yhteiskunnallinen taso.

Tutkielma osoittaa, että Dreamwear Clubin toiminnassa mukana olleiden sukupuolivähemmistöjen toimijuus kehittyi suhteessa toisiin aktiiveihin, yhteiskunnalliseen tilanteeseen sekä toiminnan tiloihin. Yksilön ja yhteisön toiminnan tilojen laajeneminen tarkoitti näin ollen yleensä toimijuuden kehittymistä. Dreamwear Clubin toiminnan alkaminen ajoittui suomalaisten sukupuolivähemmistöjen poliittisen aktivoitumisen kauteen, jota voimassa ollut kehotuskielto, lama, hidas tiedonvälitys ja sukupuolivähemmistöjen yhteisön jakautuneisuus leimasivat 1990-luvulla. Tähän vastattiin yhdistyksen toimijoiden taholta muun muassa luomalla yhteyksiä ulkomaisiin järjestöihin, levittämällä tietoa sukupuolen moninaisuudesta vaihtoehtoisissa lehdissä ja tarjoamalla vertaistukea oman identiteetin kanssa kamppailleille vertaishenkilöille.

Laman väistyminen, internetin käytön popularisoituminen ja tilojen laajentamiseksi tehty aktiivinen työ laajensivat sukupuolivähemmistöjen kokemuksia esimerkiksi kaapin, kodin ja kaupan tiloissa oleskelusta 2000-luvulle tultaessa. Suomalaisen yhteiskunnan kaksijakoisen sukupuolikäsityksen vähittäinen murtuminen ja sukupuolivähemmistöjen medianäkyvyyden lisääntyminen helpottivat lisäksi navigointia julkisten tilojen välillä. Näkyvyys ei aina tuonut mukanaan autuaampia aikoja, sillä näkyvyyden kasvaessa myös syrjintä saattoi paikoin lisääntyä. Transvestisuuteen kohdistunut yhteiskunnallinen patologisointi ja sukupuolen ilmaisuun liittynyt kulttuurinen häpeä rajoittivat toimintaa vielä 2000-luvulla. Patologisoinnin aktiivisella vastustamisella oli kuitenkin tärkeä rooli Dreamwear Clubin aktiivien poliittisen toimijuuden muotoutumisessa.

Vaikka sukupuolivähemmistöjen toiminnan tilojen voidaan katsoa laajentuneen ja toimijuuden lisääntyneen, sukupuolivähemmistöjen kokemuksia tulisi kartoittaa lisää kokonaiskuvan saamiseksi. Tämä pienen ja rajallisen yhteisön kokemuksia kokoava tutkielma on historiantutkimuksessa yksi askel siihen suuntaan.