Yhteisön käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten tulkintaongelmat tulolähdejaon uudistuttua
Pitkänen, Simo-Pekka (2021-10-06)
Yhteisön käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten tulkintaongelmat tulolähdejaon uudistuttua
Pitkänen, Simo-Pekka
(06.10.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112356504
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112356504
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen kohteena on käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutusten verokohtelu ja siihen kytkeytyvät oikeudelliset tulkintaongelmat yhteisöjen tulolähdejaon uudistuttua. Tutkimuksessa käydään läpi yhteisöjen omaamat mahdollisuudet luovuttaa omistamansa osakkeet verovapaasti.
Elinkeinoverolain 6 b § sisältää erityisedellytykset osakkeiden verovapaalle luovutettavuudelle. EVL 6 b §:n edellytykset täyttäen osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki ja keskinäinen vakuutusyhtiö voivat luovuttaa omistamansa osakkeet täysin ilman luovutusvoittoveroseuraamuksia. Saavutettavat veroedut voivat olla todella suuret. Kyseessä oleva lainkohta on erittäin merkittävä ja verosuunnitteluintressejä herättelevä säännös, joka merkitsee samalla ainutlaatuista poikkeusta muuten lähes ehdottomaan verotukselliseen pääsääntöön eli laajaan tulojen veronalaisuuteen. Vain yhteisön omistamat ja verotuksellisessa jaottelussa käyttöomaisuuteen kuuluvat osakkeet voivat olla luovutettavissa edellä mainitusti verovapaasti.
Tässä tutkimuksessa käydään läpi yksitellen EVL 6 b §:ään sisältyvät käyttöomaisuusosakkeiden verovapaan luovutettavuuden erityisedellytykset. Tarkastelussa tuodaan esiin huomattavimmat taloudellista intressiä herättävät mahdollisuudet elinkeinoverolain 6 b §:n laajentavalle tulkinnalle. Toisaalta tutkimuksessa tuodaan esiin myös nimenomaisesti niitä esteitä, joita verovelvollinen voi kohdata osakeluovutuksen verovapauteen pyrittäessä. Tutkimus on lainopillinen ja sen toteuttamisessa on hyödynnetty lähteinä laajalti oikeuskirjallisuutta, lain esitöitä sekä tätä tutkimusta varten erityisesti kerättyä oikeustapausaineistoa. Erityishuomio tässä tutkimuksessa on erittäin tuoreen ja ajankohtaisen oikeuskäytännön tulkitsemisessa. Yksityiskohtaisen tarkastelun kohteena ovat KHO 2019:61, KHO 2019:129 ja KHO 21.12.2020 T H1025 päätökset.
Osakeluovutusten verovapauden saavuttamisen kannalta ongelmallisinta on yleensä juuri se, milloin osakkeet voidaan lukea perustellusti omistajansa käyttöomaisuuteen. Ongelma koskee tällöin verotuksen ydintä eli omaisuuslaji- ja tulolähdejaottelua. Tämän ohella yritystoiminnan muutokset luovat myös itsessään omia haasteita käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksissa. Ongelmana on, kuinka kauan osakkeiden käyttöomaisuusstatuksen voi katsoa säilyvän yritystoiminnan olennaisista muutoksista huolimatta. Nykyoikeustilassa osakeluovutusten verovapauden saavuttaminen on eritoten pienomisteisten ja lähes passiivisten osakeyhtiöiden ongelma. Erityisesti yhden luonnollisen henkilön omistuksessa olevan holdingyhtiön on varsin vaikea saavuttaa verovapautta. Tilanteittain tämäkin saattaa kuitenkin olla mahdollista. Tämän ohella yritystoiminnan muutostenkaan ei ole sanottava luovan ylitsepääsemätöntä estettä osakeluovutusten verovapauden saavuttamiselle. Osakkeiden käyttöomaisuusstatus voi tosiasiassa säilyä useammankin vuoden yritystoiminnan muutoksista huolimatta. Kokonaisuudessaan osakeluovutusten verovapauden puoltamiselle löytyy perusteita myös ongelmallisista rajatapauksista.
Elinkeinoverolain 6 b § sisältää erityisedellytykset osakkeiden verovapaalle luovutettavuudelle. EVL 6 b §:n edellytykset täyttäen osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki ja keskinäinen vakuutusyhtiö voivat luovuttaa omistamansa osakkeet täysin ilman luovutusvoittoveroseuraamuksia. Saavutettavat veroedut voivat olla todella suuret. Kyseessä oleva lainkohta on erittäin merkittävä ja verosuunnitteluintressejä herättelevä säännös, joka merkitsee samalla ainutlaatuista poikkeusta muuten lähes ehdottomaan verotukselliseen pääsääntöön eli laajaan tulojen veronalaisuuteen. Vain yhteisön omistamat ja verotuksellisessa jaottelussa käyttöomaisuuteen kuuluvat osakkeet voivat olla luovutettavissa edellä mainitusti verovapaasti.
Tässä tutkimuksessa käydään läpi yksitellen EVL 6 b §:ään sisältyvät käyttöomaisuusosakkeiden verovapaan luovutettavuuden erityisedellytykset. Tarkastelussa tuodaan esiin huomattavimmat taloudellista intressiä herättävät mahdollisuudet elinkeinoverolain 6 b §:n laajentavalle tulkinnalle. Toisaalta tutkimuksessa tuodaan esiin myös nimenomaisesti niitä esteitä, joita verovelvollinen voi kohdata osakeluovutuksen verovapauteen pyrittäessä. Tutkimus on lainopillinen ja sen toteuttamisessa on hyödynnetty lähteinä laajalti oikeuskirjallisuutta, lain esitöitä sekä tätä tutkimusta varten erityisesti kerättyä oikeustapausaineistoa. Erityishuomio tässä tutkimuksessa on erittäin tuoreen ja ajankohtaisen oikeuskäytännön tulkitsemisessa. Yksityiskohtaisen tarkastelun kohteena ovat KHO 2019:61, KHO 2019:129 ja KHO 21.12.2020 T H1025 päätökset.
Osakeluovutusten verovapauden saavuttamisen kannalta ongelmallisinta on yleensä juuri se, milloin osakkeet voidaan lukea perustellusti omistajansa käyttöomaisuuteen. Ongelma koskee tällöin verotuksen ydintä eli omaisuuslaji- ja tulolähdejaottelua. Tämän ohella yritystoiminnan muutokset luovat myös itsessään omia haasteita käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksissa. Ongelmana on, kuinka kauan osakkeiden käyttöomaisuusstatuksen voi katsoa säilyvän yritystoiminnan olennaisista muutoksista huolimatta. Nykyoikeustilassa osakeluovutusten verovapauden saavuttaminen on eritoten pienomisteisten ja lähes passiivisten osakeyhtiöiden ongelma. Erityisesti yhden luonnollisen henkilön omistuksessa olevan holdingyhtiön on varsin vaikea saavuttaa verovapautta. Tilanteittain tämäkin saattaa kuitenkin olla mahdollista. Tämän ohella yritystoiminnan muutostenkaan ei ole sanottava luovan ylitsepääsemätöntä estettä osakeluovutusten verovapauden saavuttamiselle. Osakkeiden käyttöomaisuusstatus voi tosiasiassa säilyä useammankin vuoden yritystoiminnan muutoksista huolimatta. Kokonaisuudessaan osakeluovutusten verovapauden puoltamiselle löytyy perusteita myös ongelmallisista rajatapauksista.