Predictors of object naming in aphasia : Does cognitive control mediate the effects of psycholinguistic variables?

Abstract

Background and aims: Previous studies have shown that age of acquisition affects language production in persons with aphasia (PWA), specifically, earlier acquired words are better preserved compared to later learned ones (for review see Brysbaert & Ellis, 2016). Also, it has been argued that naming objects with lower name agreement requires inhibition of alternative names (Alario et al., 2004), and therefore puts higher demands on cognitive control. Bose and Schafer (2017) showed that although both PWA and healthy controls performed better at naming words with high naming agreement, the difference between the naming conditions was significantly greater for PWA. This could be due to reduced ability to inhibit irrelevant information in PWA. The current study aims to investigate whether cognitive control mediates effects of psycholinguistic variables on object naming accuracy and latency in aphasia.

Methods & Procedures: Participants (N =31, 32% female) were right-handed, native Russian speakers with preserved visual and hearing abilities diagnosed with mild to moderate post-stroke aphasia. They were aged 40 to 70 (M = 59.5, SD = 8.6). The participants were tested with a picture naming task including 247 items and two subtests from the Russian Birmingham Cognitive Screen, namely Auditory attention and Rule Finding tasks.

Outcomes & Results: To define whether cognitive control mediates effect of psycholinguistic variables on naming response accuracy, multiple linear regression was used. Significant main effects of log-transformed word frequency, AoA, and cognitive control were found, as well as a significant interaction between log-transformed word frequency and cognitive control.

Conclusions: Our findings suggest that cognitive control mediates word frequency in naming in aphasia. PWA with weaker cognitive control name pictures depicting less frequent words less accurately than more frequent words. This points to the fact that PWA have difficulty in lexical access when producing language. The implications of the study are that the focus of aphasia rehabilitation should be on very frequent structures and words, as these are usually more preserved in PWA with weaker cognitive control.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan nimeämistä afasiaa sairastavilla. Tarkastelun kohteena on erityisesti kognitiivinen kontrolli, eli se, miten henkilö kykenee estämään epärelevanttia informaatiota, ja miten kognitiivinen kontrolli välittää psykolingvististen muuttujien vaikutusta kuvien nimeämiseen afasiassa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavat psykolingvistiset muuttujat ovat sanan oppimisikä, sanan yleisyys, sanan pituus tavuina, sanan käsitteellinen tuttuus, sanan kuviteltavuus ja sanan nimeämisen yksimielisyys. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että sanan oppimisikä, eli minkäikäisenä sana tyypillisesti opitaan, vaikuttaa puheentuottoon henkilöillä, joilla on afasia. Mitä aiemmin sana opitaan, sitä paremmin se säilyy afasiaan sairastuneella. Alhainen nimeämisen yksimielisyys, eli se, että kuvan esittämälle esineelle on useita eri nimiä voi myös vaikuttaa nimeämiseen. On esitetty, että tällaisten sanojen nimeäminen vaatii enemmän kognitiivista kontrollia. Sekä terveiden että afasiaa sairastavien on helpompi nimetä sanoja, joilla on vain yksi tai muutamia nimiä (korkea nimeämisen yksimielisyys). Afasiaa sairastavilla tällaisten kuvien nimeäminen tuottaminen on huomattavasti helpompaa kuin kuvien, joilla on useampia nimiä. Tämä voi johtua siitä, että afasiaa sairastavien kyky estää epäolennaista tietoa on heikentynyt. Tutkittavat (N = 31, 32 % naisia) olivat oikeakätisiä, äidinkielisiä venäjän kielen puhujia, joiden näkö ja kuulo olivat säilyneet. Tutkittavilla oli diagnosoitu lievä tai keskivaikea aivoinfarktin jälkeinen afasia. He olivat 40–70-vuotiaita (KA = 59,5, KH = 8,6). Tutkittavat arvioitiin tehtävällä, jossa nimettiin 247 kuvaa. Lisäksi arvioitiin kognitiivista kontrollia kahdella venäjänkielisen psykologisen arviointimenetelmän (Russian Birmingham Cognitive Screen) osatestillä: kuuloon pohjautuva tarkkaavuus (Auditory Attention) ja säännön tunnistaminen (Rule Finding). Kognitiivisen kontrollin ja psykolingvististen muuttujien mahdollisia yhteyksiä tarkasteltiin usean selittäjän lineaariregressioanalyysilla. Analyysissa tuli esiin tilastollisesti logaritmisesti muunnetun sanan yleisyyden ja sanojen oppimisiän merkitsevät päävaikutukset. Lisäksi logaritmisesti muunnetun sanan yleisyyden ja kognitiivisen kontrollin yhdysvaikutus oli tilastollisesti merkitsevä. Tulokset viittaavat siihen, että kognitiivinen kontrolli välittää sanan yleisyyden vaikutusta nimeämisessä afasiassa. Tämä tarkoittaa, että afasiaa sairastavat, joilla on heikentynyt kognitiivinen kontrolli, nimeävät harvinaisempia sanoja kuvaavia kuvia epätarkemmin kuin yleisempiä sanoja. Tämä voi kertoa siitä, että afasiaa sairastavien on vaikea päästä käsiksi sanoihin puheentuoton aikana. Tutkimuksen perusteella afasiakuntoutuksessa voitaisiin käyttää hyväksi sitä, että yleiset sanat – ja mahdollisesti rakenteet – säilyvät paremmin afasiaa sairastavilla, joilla on heikentynyt kognitiivinen kontrolli.